Varoitus fanityttöilyn täyteisestä postauksesta !
Day 4
Eli lauantai 15.1. ! Tää päivä oli ehdottomasti suosikkipäiväni koko viikosta, vaikka se tuntuukin näin jälkeenpäin ihan unelta. :'D Noustiin jo aikaisin sillä tarkoituksena oli ehtiä jo kahdeksan maissa Osakajo Hallille. Muistaakseni oltiin edellisenä iltana saatu hotellin lämmityskin toimimaan, ja oli kyl huomattavasti mukavampi nousta kun huoneessa oli 20 astetta lämmintä. ♥
Junassa ei näkynyt vielä juurikaan JUMP-faneja, mutta asemalla ja varsinkin sieltä ulos mennessä alko näkymään paaljon uchiwoja kantavia ihmisiä & kuvilla päällystettyjä kasseja etc. Tavaroiden myynti alko 8:30 ja jonoa oli tasalta jo aiika reilusti. Tosin se oli loppujen lopuksi vaan pieni osa siitä määrästä, mitä siellä myöhemmin oli... En nyt osaa sen tarkemmin kuvailla, mutta kun ajattelee että JUMPilla oli sinä päivänä kaksi keikkaa peräkkäin Osakajo Hallissa ja yhdelle keikalle mahtuu 10000-16000 ihmistä, niin kyllä siellä aika paljon ihmisiä oli. Japanilaisethan ei tunnetusti juuri jonota keikoille (ainakaan paikkalipullisille!), mutta tavarajonotus olikin asia erikseen. Sekin tosin oli ihanan järjestäytynyttä, staffilaiset ilmotti asiansa megafoneilla ja heti kun käskettiin järjestäytymään neljän riveihin, niin myös tehtiin. Etuilua tai vastaavaa ei näkynyt, mitä nyt yksi pikkupoika näytti varaavan äidilleen paikkaa (aw♥). :___D
Parin-kolmen tunnin jonotuksen jälkeen oltiin saatu tavarat ostettua. Mietittiin hetken aikaa lähdettäisiinkö viemään julisteet ja osa uchiwoista hotellille, mutta Doubutsuenmae houkutteli tasan sen verran, että päädyttiin parin tunnin ulkona kylmässä odotteluun. :D Ei se odottelu mitään kauheen hilpeetä ollut, mutta päästiin peräti juttelemaan yhden lippuja myyvän yakuzan kanssa (ois pitäny kysyä siltä lippuja 17:00 keikalle ;_;) ja yhteiskuvaan muutaman japanilaisen HSJ-fanin kanssa. Mulla oli kauheet ulkonäköalemmuuskompleksit siellä koko ajan ja sitten yhtäkkiä kaksi ylinättiä japanilaista tulee pyytämään yhteiskuvaan ja sanoo söpöksi niin--- en osannu sanoa muuta kun hai. :') Otettiin kuva joidenkin kigurumi-pukuisten tyttöjenkin kanssa, aa harmittaa kun en tajunnu pyytää jotakuta ottamaan kuvia meidänkin kameralla, olis kiva saada ne kuvat itellekin. D:
Vähän ennen ovien avaamista staffilaiset alko ohjastamaan ihmisiä oville. En ollut ihan varma minne pitää mennä, joten kävin varmistamassa asian yhdeltä staffilaiselta, joka neuvo heti ystävälliseti minne mennä. Jonotusta ei ollut oikeastaan ollenkaan, käveltiin vaan sinne takaoville, oltiin varsinaisessa jonossa ehkä kolme minuuttia ja päästiin sisään. Olin valmistautunut siihen, että oltaisiin keikalla takimmaisten joukossa ja oli vaikea uskoa, että oltiin oikeilla paikoilla kun nähtiinkin lava tosi hyvin. Oltiin kyllä aika takana, mutta Osakajo Hall on pieni paikka + muistin laittaa piilarit, joten näin täydellisesti jumppilaisten naamatkin. ♥ Meidän paikat oli vielä kivasti sivussa, niin oltiin tosi lähellä itse päälavaa.
Muttaa itse keikkaan ! Se alkoi täsmälleen ajallaan, ja sitten ennen ruuduista ehdittiin näyttää pariin kertaan Summary dvd:n mainos... Ah, sitä kiljunnan määrää jonka jo pelkkä yksi mainos aiheutti, itse keikan alku varmaan vielä enemmän mutta muistan vaan jumppilaisten huutelut ja puheet ja laulun. ♥ Oli jotenkin niin uskomatonta, kun ne vaan ilmesty sinne lavalle--- tuntu ihan kuin olis katsonut telkkaria tai dvd:tä livenä. Ja en siis edes katsonut niitä videoruutuja, vaan nimenomaan lavaa. MC oli niitä ainoita hetkiä, kun katselin ruutuakin, mulloin pyrin katsomaan pelkästään lavalle.
Aa oli niin epätodellisen ja uskomattoman tuntusta olla siellä keikalla, että meinasin alkaa itkemään heti ekan biisin aikana. ;__; Hymyilin koko keikan ajan, koska olin vaan niin ilonen jo siitä että oikeesti olin siellä. Heilutin vaan penlightia ja pitelin Yamada- & Daiki-uchiwoita, vilkutin innokkaasti aina kun joku meni siitä läheltä ohi ja ja... Aa haluun sinne takasin. ;__; ♥ Ne laulo kaikkia ihania kappaleita, tosin jäin kaipaamaan mm Ganbaretsugoa ja Scorea, mutta toisaalta tykkään tosi paljon kaikista niiden kappaleista, joten olisi varmaan joka tapauksessa jäänyt kaipaamaan jotain vaikka ne olis laulanu kaikki kappaleet. :') MC oli sulonen ja onnistuin ymmärtämäänkin kaiken olennaisen, yay~ Keitoa kävi vähän sääliksi kun aluksi sitä vähän kiusattiin ja sitten se ei keksinyt enää mitään puhuttavaa koko loppu-MC:ssä. DD: ...mutta ehkä osaksi sen takia aloin tykkäämään siitäkin enemmän nyt, samoin kuin Ryutarosta joka oli livenä ihan älyttömän sulonen. *w* Ja Chinen kieri niin söpösti, etten voi enää olla tykkäämättä siitä. Ja Takakin vilkutus, aw, ei se onneksi sittenkään muistuta missään määrin Jiniä vaikka se oliskin ainakin ollut sen idoli. Ja Hikaru on paljon komeemman näkönen livenä, se näyttää kuvissa joskus vähän pappamaiselta mutta livenä se on vaan upea, samoin Inoo. XD Ja Yuto soitti ihanasti rumpuja ja Daiki kävi ihanan monta kertaa meidän kulmalla vilkuttamassa ja Yabun virne on vaan ylisöpö. :'3 ...ja Yamada nyt oli tietenkin ihana, tarviiko sitä muka edes mainita? ♥
...ehm joo, oli kiva keikka. :D Jos kiinnostaa lukea enemmän hehkutusta, niin suunnatkaa livejournaliin, koska musta tuntuu että tätä blogia ei välttämättä lue kauheen moni sellanen jota se kiinnostaa.
Keikka kesti yli kaksi tuntia mutta asd se tuntu ehkä puolelta tunnilta ! D: Kyllähän ne ehti laulaa paljon kappaleita ja pitää suht pitkän MC:n & piirtokilpailun (XD), ja B.I.Shadowkin ehti laulaa, samoin Shintaro ft. Hip Hop JUMP... Mutta silti keikan jälkeen oli vaan sellanen "whut loppuko tää jo? o___o" -olo. Käveltiin vaan ulos sateeseen (joka onneksi oli alkanut vasta sillon kun päästiin jo sisälle) ja ympärillä näkyi niin paljon seuraavalle keikalle tulossa olevia faneja, että oli ihan vaan kielimuurista kiinni etten käyny ostamassa joltain yakuzalta lippuja 17:00 keikalle.
Loppupäivä kulukin sitten keikasta puhuessa & kirjotellessa, eikä sateen takia käyty shoppaamassa kuin Lawsonissa, joten sinä päivänä ei oikeastaan tapahtunut enempää. Silti voin ihan tosissani sanoa, että 15.1. on ollut yksi mun elämän ihanimmista päivistä. Oon ennenkin ollu keikoilla joita oon jälkeenpäin hehkuttanu kauheesti, mutta toi oli jotenkin--- erilainen, ei ees verrattavissa mihinkään edellisiin kokemuksiin. Liioittelematta paras keikka jolla olen ollut. ♥
Sunnuntaina meillä oli herätys vielä aikaisemmin, muistaakseni jo joskus neljän maissa. Lähdettiin loop linella Osakan asemalle, sieltä Shin-Osakan asemalle, jossa hypättiin Shinkanseniin, ja lähdettiin kohti Tokiota. Matkan piti kestää 3 tuntia, mutta lopulliseksi kestoksi tulikin yli 4 tuntia, koska välillä satoi niin paljon lunta. Matkan pituus ei kuitenkaan vielä menomatkalla juuri häirinnyt, maisemia oli hauska katella ja päästiin näkemään Fuji-vuorikin. :)
Perille saavuttuamme tuli heti varsin selväksi, että oltiin Tokiossa - se juna-asema oli ihan järkyttävän suuri. o__o Löydettiin kyllä sieltä aika helposti ulos opastekylttien avulla, mutta tuntu että siinä olis menny kauheen kauan, vaikka käveltiin koko ajan... Onneksi meillä ei ollut mihinkään kiire. :'D Ensimmäisenä käytiin ettimässä Teikoku Gekijo, jonka jälkeen päätettiin vähän kävellä Ginzassa ja etsiä jotain syömistä.
Ruokapaikan löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, kun meidän vakiopaikkaa (= makudoa) ei tuntunut löytyvän mistään. Ruokakauppojakaan ei näkynyt, vaan kalliita merkkivaatekauppoja. Harkittiin menevämme johonkin kahvilaan ja mietittiin jotain japanilaisia ravintoloita, mutta loppujen lopuksi päädyttiin Kentucky's fried chickeniin tilaamaan pikaruokaa. :_____D Näin jälkeenpäin pikkusen ehkä kaduttaa ettei käyty japanilaisissa ravintoloissa, mutta siellä japanin puhuminen ahdisti liikaa, niin kuvalliset pikaruokalat oli vaan se mukavin vaihtoehto.
Syömisen jälkeen suuntana oli Hibiya Park !
Muistan kun joskus aikoinaan fanitettiin Antikkua oikein kunnolla ja julistettiin Hibiya Yagai Ongakudo meidän pyhiinvaelluspaikaksi Boun vikan keikan takia. :') Nyt sitten vihdoinkin päästiin käymään siellä ja kyllähän se aika nostalgiselta tuntui, vaikka sen portin takaa olikin vähän vaikea nähdä paikkaa kunnolla. Se puisto oli muutenkin kiva plusplus paisto aurinko, joten vaikkei ollutkaan lämmin niin ainakin näytti siltä.
Vähän ennen puoli yhtä suunnattiin Teikoku Gekijolle. Jo ovilla huomasi, että historiaan liittyvän musikaalin kohdeyleisö on vähän erilainen kuin keikkojen, vaikka siellä johnnyja olisikin. Tietenkin iso osa faneista oli nuorempia, mutta yllättävän paljon näkyi ihan aikuisiakin ihmisiä ja jotkut oli tulleet ihan kimonossakin paikalle. Sisäänkäynti ja muut systeemit oli aika saman tyylisiä kuin yleensäkin teatterissa, eli menet sisään ja näytät lippusi + laukku tutkitaan kameroiden varalta. Aulassa oli paljon myyntipöytiä, ja tarkoituksena oli jotain itse musikaaliin liittyvää, mutta loppujen lopuksi mukaan tarttui vain tammikuun Myojo.
Tälläkin kertaa oltiin aika takana, mutta nähtiin silti hyvin. :') En nyt jaksa tarkemmin selittää mistään juonesta tai tällasista, mutta todella hieno kokemus oli. Spektaakkelimaisia vesiputouksia ja miekkatappelua, lentävä Tackey, kivoja junioreita joita kaikkia en edes odottanut näkeväni... Välillä oli vähän vaikeuksia ottaa joitain vakaviksi tarkoitettuja kohtia vakavissaan, mutta en onneksi kuitenkaan alkanu oikeasti nauramaan missään vaiheessa (paitsi hauskoissa kohdissa, ahaha vanhusyuma oli ihana).Sakana-kun Yuma oli yhtä ihana kuin odotinkin, jos ei ihanampikin. ♥ Huomas kyllä, ettei se ole mitään Johnnysin parhaita tanssijoita, varsinkin kun A.B.C-Z:laisia tanssi siinä ympärillä... Mutta ei sitä nyt kaikkea tarvikaan osata + se on vasta mun ikänen, joten kyllähän se ehtii oppia vielä kaikenlaista. :')
Oltiin ajateltu lähteä musikaalin jälkeen vielä kiertelemään muualle Tokioon, mutta junien myöhästelyjen takia päätettiin lähteä saman tien asemalle ja seuraavalla junalla Osakaan. Ja hyvä että tehtiin niin, koska jos oltaisiin lähdetty myöhemmin, ei oltaisi päästy enää junalla Osakasta Shinimamiyaan.
Ens postauksessa kirjottelen vielä lyhyesti vikoista päivistä + teen jonkinlaisen koosteen mun ostoksista, koska en oo esittely esimerkiksi vaateostoksia vielä oikein ollenkaan. Sen jälkeen palaan sitten normaalipostauksiin, mutta toivottavasti paremmalla päivittelytahdilla kuin ennen~ :')
Junassa ei näkynyt vielä juurikaan JUMP-faneja, mutta asemalla ja varsinkin sieltä ulos mennessä alko näkymään paaljon uchiwoja kantavia ihmisiä & kuvilla päällystettyjä kasseja etc. Tavaroiden myynti alko 8:30 ja jonoa oli tasalta jo aiika reilusti. Tosin se oli loppujen lopuksi vaan pieni osa siitä määrästä, mitä siellä myöhemmin oli... En nyt osaa sen tarkemmin kuvailla, mutta kun ajattelee että JUMPilla oli sinä päivänä kaksi keikkaa peräkkäin Osakajo Hallissa ja yhdelle keikalle mahtuu 10000-16000 ihmistä, niin kyllä siellä aika paljon ihmisiä oli. Japanilaisethan ei tunnetusti juuri jonota keikoille (ainakaan paikkalipullisille!), mutta tavarajonotus olikin asia erikseen. Sekin tosin oli ihanan järjestäytynyttä, staffilaiset ilmotti asiansa megafoneilla ja heti kun käskettiin järjestäytymään neljän riveihin, niin myös tehtiin. Etuilua tai vastaavaa ei näkynyt, mitä nyt yksi pikkupoika näytti varaavan äidilleen paikkaa (aw♥). :___D
Parin-kolmen tunnin jonotuksen jälkeen oltiin saatu tavarat ostettua. Mietittiin hetken aikaa lähdettäisiinkö viemään julisteet ja osa uchiwoista hotellille, mutta Doubutsuenmae houkutteli tasan sen verran, että päädyttiin parin tunnin ulkona kylmässä odotteluun. :D Ei se odottelu mitään kauheen hilpeetä ollut, mutta päästiin peräti juttelemaan yhden lippuja myyvän yakuzan kanssa (ois pitäny kysyä siltä lippuja 17:00 keikalle ;_;) ja yhteiskuvaan muutaman japanilaisen HSJ-fanin kanssa. Mulla oli kauheet ulkonäköalemmuuskompleksit siellä koko ajan ja sitten yhtäkkiä kaksi ylinättiä japanilaista tulee pyytämään yhteiskuvaan ja sanoo söpöksi niin--- en osannu sanoa muuta kun hai. :') Otettiin kuva joidenkin kigurumi-pukuisten tyttöjenkin kanssa, aa harmittaa kun en tajunnu pyytää jotakuta ottamaan kuvia meidänkin kameralla, olis kiva saada ne kuvat itellekin. D:
Vähän ennen ovien avaamista staffilaiset alko ohjastamaan ihmisiä oville. En ollut ihan varma minne pitää mennä, joten kävin varmistamassa asian yhdeltä staffilaiselta, joka neuvo heti ystävälliseti minne mennä. Jonotusta ei ollut oikeastaan ollenkaan, käveltiin vaan sinne takaoville, oltiin varsinaisessa jonossa ehkä kolme minuuttia ja päästiin sisään. Olin valmistautunut siihen, että oltaisiin keikalla takimmaisten joukossa ja oli vaikea uskoa, että oltiin oikeilla paikoilla kun nähtiinkin lava tosi hyvin. Oltiin kyllä aika takana, mutta Osakajo Hall on pieni paikka + muistin laittaa piilarit, joten näin täydellisesti jumppilaisten naamatkin. ♥ Meidän paikat oli vielä kivasti sivussa, niin oltiin tosi lähellä itse päälavaa.
Muttaa itse keikkaan ! Se alkoi täsmälleen ajallaan, ja sitten ennen ruuduista ehdittiin näyttää pariin kertaan Summary dvd:n mainos... Ah, sitä kiljunnan määrää jonka jo pelkkä yksi mainos aiheutti, itse keikan alku varmaan vielä enemmän mutta muistan vaan jumppilaisten huutelut ja puheet ja laulun. ♥ Oli jotenkin niin uskomatonta, kun ne vaan ilmesty sinne lavalle--- tuntu ihan kuin olis katsonut telkkaria tai dvd:tä livenä. Ja en siis edes katsonut niitä videoruutuja, vaan nimenomaan lavaa. MC oli niitä ainoita hetkiä, kun katselin ruutuakin, mulloin pyrin katsomaan pelkästään lavalle.
Aa oli niin epätodellisen ja uskomattoman tuntusta olla siellä keikalla, että meinasin alkaa itkemään heti ekan biisin aikana. ;__; Hymyilin koko keikan ajan, koska olin vaan niin ilonen jo siitä että oikeesti olin siellä. Heilutin vaan penlightia ja pitelin Yamada- & Daiki-uchiwoita, vilkutin innokkaasti aina kun joku meni siitä läheltä ohi ja ja... Aa haluun sinne takasin. ;__; ♥ Ne laulo kaikkia ihania kappaleita, tosin jäin kaipaamaan mm Ganbaretsugoa ja Scorea, mutta toisaalta tykkään tosi paljon kaikista niiden kappaleista, joten olisi varmaan joka tapauksessa jäänyt kaipaamaan jotain vaikka ne olis laulanu kaikki kappaleet. :') MC oli sulonen ja onnistuin ymmärtämäänkin kaiken olennaisen, yay~ Keitoa kävi vähän sääliksi kun aluksi sitä vähän kiusattiin ja sitten se ei keksinyt enää mitään puhuttavaa koko loppu-MC:ssä. DD: ...mutta ehkä osaksi sen takia aloin tykkäämään siitäkin enemmän nyt, samoin kuin Ryutarosta joka oli livenä ihan älyttömän sulonen. *w* Ja Chinen kieri niin söpösti, etten voi enää olla tykkäämättä siitä. Ja Takakin vilkutus, aw, ei se onneksi sittenkään muistuta missään määrin Jiniä vaikka se oliskin ainakin ollut sen idoli. Ja Hikaru on paljon komeemman näkönen livenä, se näyttää kuvissa joskus vähän pappamaiselta mutta livenä se on vaan upea, samoin Inoo. XD Ja Yuto soitti ihanasti rumpuja ja Daiki kävi ihanan monta kertaa meidän kulmalla vilkuttamassa ja Yabun virne on vaan ylisöpö. :'3 ...ja Yamada nyt oli tietenkin ihana, tarviiko sitä muka edes mainita? ♥
...ehm joo, oli kiva keikka. :D Jos kiinnostaa lukea enemmän hehkutusta, niin suunnatkaa livejournaliin, koska musta tuntuu että tätä blogia ei välttämättä lue kauheen moni sellanen jota se kiinnostaa.
Keikka kesti yli kaksi tuntia mutta asd se tuntu ehkä puolelta tunnilta ! D: Kyllähän ne ehti laulaa paljon kappaleita ja pitää suht pitkän MC:n & piirtokilpailun (XD), ja B.I.Shadowkin ehti laulaa, samoin Shintaro ft. Hip Hop JUMP... Mutta silti keikan jälkeen oli vaan sellanen "whut loppuko tää jo? o___o" -olo. Käveltiin vaan ulos sateeseen (joka onneksi oli alkanut vasta sillon kun päästiin jo sisälle) ja ympärillä näkyi niin paljon seuraavalle keikalle tulossa olevia faneja, että oli ihan vaan kielimuurista kiinni etten käyny ostamassa joltain yakuzalta lippuja 17:00 keikalle.
Loppupäivä kulukin sitten keikasta puhuessa & kirjotellessa, eikä sateen takia käyty shoppaamassa kuin Lawsonissa, joten sinä päivänä ei oikeastaan tapahtunut enempää. Silti voin ihan tosissani sanoa, että 15.1. on ollut yksi mun elämän ihanimmista päivistä. Oon ennenkin ollu keikoilla joita oon jälkeenpäin hehkuttanu kauheesti, mutta toi oli jotenkin--- erilainen, ei ees verrattavissa mihinkään edellisiin kokemuksiin. Liioittelematta paras keikka jolla olen ollut. ♥
Day 5
Sunnuntaina meillä oli herätys vielä aikaisemmin, muistaakseni jo joskus neljän maissa. Lähdettiin loop linella Osakan asemalle, sieltä Shin-Osakan asemalle, jossa hypättiin Shinkanseniin, ja lähdettiin kohti Tokiota. Matkan piti kestää 3 tuntia, mutta lopulliseksi kestoksi tulikin yli 4 tuntia, koska välillä satoi niin paljon lunta. Matkan pituus ei kuitenkaan vielä menomatkalla juuri häirinnyt, maisemia oli hauska katella ja päästiin näkemään Fuji-vuorikin. :)
Perille saavuttuamme tuli heti varsin selväksi, että oltiin Tokiossa - se juna-asema oli ihan järkyttävän suuri. o__o Löydettiin kyllä sieltä aika helposti ulos opastekylttien avulla, mutta tuntu että siinä olis menny kauheen kauan, vaikka käveltiin koko ajan... Onneksi meillä ei ollut mihinkään kiire. :'D Ensimmäisenä käytiin ettimässä Teikoku Gekijo, jonka jälkeen päätettiin vähän kävellä Ginzassa ja etsiä jotain syömistä.
Ruokapaikan löytäminen osoittautui yllättävän vaikeaksi, kun meidän vakiopaikkaa (= makudoa) ei tuntunut löytyvän mistään. Ruokakauppojakaan ei näkynyt, vaan kalliita merkkivaatekauppoja. Harkittiin menevämme johonkin kahvilaan ja mietittiin jotain japanilaisia ravintoloita, mutta loppujen lopuksi päädyttiin Kentucky's fried chickeniin tilaamaan pikaruokaa. :_____D Näin jälkeenpäin pikkusen ehkä kaduttaa ettei käyty japanilaisissa ravintoloissa, mutta siellä japanin puhuminen ahdisti liikaa, niin kuvalliset pikaruokalat oli vaan se mukavin vaihtoehto.
Syömisen jälkeen suuntana oli Hibiya Park !
Muistan kun joskus aikoinaan fanitettiin Antikkua oikein kunnolla ja julistettiin Hibiya Yagai Ongakudo meidän pyhiinvaelluspaikaksi Boun vikan keikan takia. :') Nyt sitten vihdoinkin päästiin käymään siellä ja kyllähän se aika nostalgiselta tuntui, vaikka sen portin takaa olikin vähän vaikea nähdä paikkaa kunnolla. Se puisto oli muutenkin kiva plusplus paisto aurinko, joten vaikkei ollutkaan lämmin niin ainakin näytti siltä.
Vähän ennen puoli yhtä suunnattiin Teikoku Gekijolle. Jo ovilla huomasi, että historiaan liittyvän musikaalin kohdeyleisö on vähän erilainen kuin keikkojen, vaikka siellä johnnyja olisikin. Tietenkin iso osa faneista oli nuorempia, mutta yllättävän paljon näkyi ihan aikuisiakin ihmisiä ja jotkut oli tulleet ihan kimonossakin paikalle. Sisäänkäynti ja muut systeemit oli aika saman tyylisiä kuin yleensäkin teatterissa, eli menet sisään ja näytät lippusi + laukku tutkitaan kameroiden varalta. Aulassa oli paljon myyntipöytiä, ja tarkoituksena oli jotain itse musikaaliin liittyvää, mutta loppujen lopuksi mukaan tarttui vain tammikuun Myojo.
Tälläkin kertaa oltiin aika takana, mutta nähtiin silti hyvin. :') En nyt jaksa tarkemmin selittää mistään juonesta tai tällasista, mutta todella hieno kokemus oli. Spektaakkelimaisia vesiputouksia ja miekkatappelua, lentävä Tackey, kivoja junioreita joita kaikkia en edes odottanut näkeväni... Välillä oli vähän vaikeuksia ottaa joitain vakaviksi tarkoitettuja kohtia vakavissaan, mutta en onneksi kuitenkaan alkanu oikeasti nauramaan missään vaiheessa (paitsi hauskoissa kohdissa, ahaha vanhusyuma oli ihana).
Oltiin ajateltu lähteä musikaalin jälkeen vielä kiertelemään muualle Tokioon, mutta junien myöhästelyjen takia päätettiin lähteä saman tien asemalle ja seuraavalla junalla Osakaan. Ja hyvä että tehtiin niin, koska jos oltaisiin lähdetty myöhemmin, ei oltaisi päästy enää junalla Osakasta Shinimamiyaan.
Ens postauksessa kirjottelen vielä lyhyesti vikoista päivistä + teen jonkinlaisen koosteen mun ostoksista, koska en oo esittely esimerkiksi vaateostoksia vielä oikein ollenkaan. Sen jälkeen palaan sitten normaalipostauksiin, mutta toivottavasti paremmalla päivittelytahdilla kuin ennen~ :')
No comments:
Post a Comment