Tänään oli meidän viimeinen kokonainen päivä Japanissa. On jo jonkin aikaa tehnyt mieli lähteä kotiin ihan jo siksi että täällä on niin väsyttävää, kun pitää olla koko ajan jossain (tai pitää ja pitää, mutta tuntuu että rahaa menee hukkaan jos vaan tyyliin jumittaisi hotellilla XD), mutta toisaalta... Monta maistettavaa ruokalajia löytyisi vielä. :___D Sitä paitsi ollaan oltu täällä jotenkin niin kauan että koko Suomi tuntuu jotenkin kaukaiselta, en osaa yhtään ajatella mitä teen kun menen kotiin tai mitä haluaisin syödä (...ruoka on elämän keskipiste ♥). Ja se arkeen palaaminen... Joo, olisihan se hyvä päättää mihin yliopistoon haluaa että voisi lukea niihin pääsykokeisiinkin.
Muttajoo, kiva silti päästä kotiin. :)
Rakas ihana hotellimme. Tämä on oikeasti yöpymispaikkana ihan kiva, mutta sijainti on edelleen niin huono, että en kyllä vapaaehtoisesti tulisi tänne. En kumminkaan niin paljon fanita epämääräisiä vanhoja ukkoja.
Suunnattiin heti aamusta Nambaan, tarkoituksena etsiä jokin kiva okonomiyaki-paikka ja mennä sinne syömään heti paikan auettua, koska ei haluttu jonottaa. Käveltiin junalla menon sijaan, koska matkaa on kumminkin vain kolmisen kilsaa.
Tuolla Shinsekaissakin olisi varmasti ollut ruokapaikkoja (nehän on koko paikan pointti), mutta... En oikein osaa sanoa miksi, mutta en tykkää Shinsekaista sen enempää kuin Dobutsuenmaestakaan, joten jatkettiin vain kävelyä kohti Nambaa.
Nää kaksi miestä käveli tosi kauan meidän edellä. Oltaisiin ohitettu ne, mutta toisaalta ne käveli suurin piirtein samaa vauhtia kuin me, niin ei sitten jaksettu. :D
Saavuttiin Dotonboriin jo kymmenen maissa eikä kovin moni okonomiyaki-paikka vielä näyttänyt olevan auki, joten ajateltiin vähän shoppailla ensin.
...ja sitten suunnitelmat vähän muuttui. XD En tiedä onko se sitten vaan Osaka tai mitä, kun täällä meitä on pyydetty jo useampaan kertaan syömään. Siis silleen vaan, että jotkut randomit ilmestyy jostain mistälie ja tulee vaan kysymään silleen "tuutteko meiän kanssa syömään? :)". Ihan kuin tuollaiseen muka voisi vastata myöntävästi ja vaan lähteä.
...ok, ehkä siihen voi, me nimittäin mentiin kahden tällaisen random hepun kanssa syömään. :____D Ensin etsittiin kauan ravintolaa, joka olisi auki, kun melkein kaikki tosiaan aukeaa vasta klo 11. Nää kyselikin ja kaikkea, me oltaisiin Shikon kanssa keskenämme varmaan vaan varovaisesti katseltu onko joku paikka auki vai ei.
Ja sitten lopulta päädyttiin paikkaan nimeltä Creo-ru, jonne oltiin itse asiassa suunniteltu menevämme keskenämmekin. :) Nuo kaksi otti yakisobaa (jota saatiin myös maistaa, oli hyvää *Q*), me taas Shikon kanssa syötiin sitä okonomiyakia, jota meidän oli tietty pakko saada, kun oli kerran viimeinen päivä. Ne yritti tilata mulle jotain all mix -juttua, mutta se oli liian kallis (...eli peräti yli 1000 jeniä), niin otettiin sitten Shikon kanssa molemmat buta-okonomiyakia. En itse asiassa kauheasti muista miltä se edes maistui (hyvää oli ja paljon fluffympaa kun mitä kotona olen saanut tehtyä), kun tuli keskityttyä lähinnä juttelemiseen. :D Puhuttiin kaikenlaista Suomesta ja Japanista yms yms. Nää kaksi oli tosi harmissaan kun sanottiin että lähdetään jo huomenna (varsinkin sen jälkeen kun kerrottin että ollaan tosiaan oltu täällä jo kuukausi), ja sitten kun ne kuuli ettei olla käyty Kiotossa (jossa toinen näistä asuu), niin ne oli jo melkein viemässä meitä sinne, mutta lopulta ne tuli siihen tulokseen että ne ei ehkä olisi parasta mahdollista seuraa kun ne oli suoraan klubilta tulossa. :__D
Mutjoo, oli hauskaa. ^-^ Ehkä pitäisi muutenkin alkaa olemaan vähän vähemmän epäilevämpi tällaisten randomien suhteen, jää paljon hauskoja hetkiä välistä muuten. Ja sitä paitsi, voihan niihin aina tutustua niin sitten ne ei oo enää randomeita~
Syömisen jälkeen käväistiin vielä Art Boxissa ostamassa vähän paparazzi-kuvia JUMPin keikalta (ja vähän muualtakin ehehe), ja sitten lähdettiin Hotel Chuon kautta Umedaan.
Random pallo yay. Ei tehty Umedassa/Osakan aseman lähettyvillä muuta kuin lähetettiin yksi 2,5 kilon paketti EMS:llä Suomeen. Vähän kalliiksi tuli, mutta SALiin olisi ollut hintaeroa vain ~10€ ja laivapostilla en uskaltanut sitä laittaa, kun siinä oli vaatteita. Piti saada matkalaukkuun vähän lisää tilaa, niin todettiin, että jotain voisi hyvin lähettää postissa edeltä. Umedaan mentiin siksi, etten ollut varma miten posti on auki Golden Weekin aikaan, joten pelattiin varman päälle ja mentiin Central post officeen, joka on lomapäivinäkin auki.
Postivisiitin jälkeen etsittiin vähän aikaa Gustoa, mutta ei löydetty sitä tarpeeksi nopeasti, joten luovutettiin ja lähdettiin metrolla Shinsaibashiin ja kohti Shinsaibashi-sujin Gustoa.
Guston pannukakkuannos. ♥ Tuollaisia ja parempiakin saisi kyllä muualtakin, mutta Guston halpuus + 200 jenin nomihoudai houkutteli. ...ja jos ihan totta puhutaan, niin oikeasti teki vaan niin mieli sitä yhtä kuumaa vanilja-juomaa taas enkä tiedä mitä se on tai mistä muualta sitä saa, niin oli pakko mennä tuonne.
Tuosta Pablosta saisi sellasia ihania juustojuttuja, mutta siihen on aina hirveät jonot ja siellä on suht kallistakin, niin ei sitten koko kuukauden aikana ostettu sieltä mitään. Nyt kaduttaa vähän - jo ihan noiden jonojen perusteella olisi varmasti ollut tosi hyvää. D':
Onkohan Golden Week jotenkin yleinen aika mielenilmauksille, kun täällä on jo usempi näkynyt muutaman päivän sisällä... Ei mitään ismopia tosin, vaan tällasia pienimuotoisia, jotka tunnistaa lajinsa edustajiksi vasta sitten, kun kävelee läheltä ohi, näkee kyltit ja kuulee mitä huudetaan.
Salakuvattua iltapalan ostoa. Ostettiin tuollaiset ihanat juustolla täytetyt leivät. ♥
Nyt alkaakin sitten pakkaaminen, eli se tuskaisin osuus koko matkasta. Ollaan tosin jouduttu suorittamaan kyseinen toimenpide jo monta kertaa hotellia vaihtaessa, joten siihen alkaa jo vähän turtua. :D
1 comment:
Kiva kun tuutte kotiin!!!!
Post a Comment