Mutta sen pidemmittä puheitta, juhlistakaamme keväisen huhtikuun alkua kesäisillä jokimaisemilla! Kuvien valinta oli tällä kertaa oikein ekstravaikeaa, koska molempien kuvat yhteenlaskettuna kuvia kyseisestä päivästä kertyi noin 350 kappaletta. Ja tuo määrä ei edes sisällä niitä epäonnistuneita otoksia... Oletan siis, että minulla on oikeus olla ylpeä itsestäni, kun sain karsittua tämän luvun kaksinumeroiseksi ja vieläpä alle neljäänkymmeneen!
Aloitetaan pakollisella junakuvalla. En muista enää kuinka monta kertaa vaihdettiin junaa, mutta tässä istutaan kuitenkin jo viimeisessä, ja ollaan melko lähellä määränpäätämme.
Jo junastakin oli varsin nätit maisemat. :) Juna oli myös mukavan tyhjä, joten päästiin hyppelehtimään käytävän yli kuvailemaan milloin mitäkin puolta. Jossain vaiheessa yhdellä välipysähdyksellä käytettiin junavaunun tyhjyyttä hyväksemme myös niin, ettei häpeilty syöksyä hetkeksi ulos suihkuttelemaan hyttysmyrkkyä, kun bongattiin yksi minimaalinen hyttystä muistuttava otus seuralaiseni päästä.
Lopulta reilun parin tunnin junassa istumisen jälkeen (kaikki vaihdot mukaanlukien siis) saavuttiin kohteeseemme eli Hatonosun asemalle. Sain itse asiassa vasta poissa jäädessämme tietää, missä ylipäätään ollaan jäämässä pois, koska reissun suunnitellut mieshenkilö halusi pitää asian yllätyksenä. En tosin tiennyt koko paikasta muutenkaan mitään etukäteen, joten paikan nimi ei kyllä olisi kertonutkaan minulla yhtään mitään. :D
Ensin suunnattiin vessaan vaihtamaan vaatteet hyttysiltä ja muilta ötököiltä paremmin suojaaviin (opittiin jotain siitä dengue-kuume-puistoretkestä). Tuo toinen on ilmeisesti napannut tämän kuvan minua odotellessaan, koska en muista nähneeni tällaista aiemmin eikä omalta kameralta vastaavaa löytynyt. Muttajoo, junaradat on kivoja. ♥
Tämän kartan avulla suunnistettiin! ...ja olen siis ihan tosissani, ei ollut sarkasmia. :__D
Otettiin ensimmäiseksi kohteeksemme eräs pieni vesiputous, mutta ennen sitä mentiin kuitenkin syömään. Oltiin päästy sen verran myöhään liikkeelle, että kello taisi olla jo jotain kaksi iltapäivällä, joten oletettavasti haluttiin syödä jotain ennen patikointia.
Ihanan näköisiä pehmiksiä. ♥ ...joita ei tosin syöty.
Huonohko kuva ruokalistasta, mutta kertoo taas jotain siitä, että ihan kaikkialla Japanissa ei välttämättä pärjää ilman japaninkielentaitoa. ...tai no, sehän se yleinen käsitys taitaakin olla, että pelkällä englannilla ei pärjää, mutta sillä oikeasti pärjää paljon paremmin kuin mitä luulisi - ainakin jos matkustaa vain isoissa kaupungeissa tai turistikohteissa. :D
Söin tällaisen sieni-kamameshi-setin. Yritin löytää kamameshille hyvää käännöstä enkä millään oikein keksinyt mitään täysin sopivaa, mutta periaatteessa tuo on siis riisiä, joka on perinteisesti keitetty eräänlaisessa metallisessa kattilassa. Oman annokseni riisi sisälsi myös siihen sekaan keitettyjä sieniä ja papuja, ja lisäksi annoksesta löytyi myös mm, pikkelöityjä vihanneksia, konnyakusashimia, tempuraa, eräänlaisen kana-vihannes-keiton sekä jälkiruoaksi azuki-papu-hyytelöä (youkan).
Seuralaiseni annos oli muuten samanlainen, mutta riisiosuus oli nimeltään "sansai kamameshi" ja sisälsi siis "villejä vihanneksia". Olisin varmaan muuten tilannut saman, mutta ajattelin, että on jännempää jos tilataan eri annokset - onneksi pääsin kuitenkin tätäkin maistelemaan. :')
Sitten asiaan eli ottamaan typerän näköisiä poseerauskuvia, joita ei voi olla sensuroimatta! \o/ Tiedän näyttäväni erittäin typerältä, mutta en halunnut lähteä tulikuumissa farkuissa (tai ostaa uusia kevyempiä pitkiä housuja Japanista koska lahkeiden pituuden vuoksi en voisi kumminkaan oikeasti käyttää niitä), joten taannuin yläasteen ernutyyliini ja laitoin shortsien alle leggingsit ja sukat. Eikä siinä vielä kaikki: kyseiset leggingsit eivät tykänneet hyttysmyrkystä ja niihin alkoi tulla valkoisia laikkuja jo heti alkumatkasta, joten tyylikkyyteni vain kasvoi kasvamistaan mitä pidemmälle päästiin ja mitä hikisemmiksi tultiin. :___D
...joo, onneksi ei juuri nähty muita ihmisiä.
Kuten näky, aloitettiin meidän patikointiretki hyvin aktiivisesti - ei ehtinyt edes kunnon kuvia ottaa.
Vesiputous, joka levitti ihanan viileää ilmaa ympärille. ♥ Tämä ei ehkä käy kuvista ilmi, mutta tuolla oli ihan järkyttävän kuumaa ja kosteaa, ja pelkkä paikalla seisominen oli tarpeeksi rankkaa - puhumattakaan patikoinnista. Onneksi eräs ihana oli valmistautunut pakastamalla meidän juomapullot, joten saatiin kylmää juomista vielä loppumatkastakin.
Yllä oleva vesiputous oli muuten itse asiassa vesiputous nro. 2, mutta ei oikeasti saatu yhtään onnistunutta kuvaa ensimmäisestä. Se oli liian korkea ja liian kapea, ja lisäksi se silta, joka oli käytännössä ainut paikka josta pystyi kuvaamaan, oli aivan liian lähellä kyseistä putousta. Mutta suosittelen käymään vilkaisemassa jos joskus tuonne päin eksyy(vaikka aika mitätön näky se kyllä oli)!
Tarzanin puumaja.
Nyt päästiin asiaan! Eli jokeen. Se oli niin nätti, että viihdyttiin tuolla kivillä pomppimassa ties kuinka kauan. Jossain vaiheessa päästyämme toiselle puolelle jokea käytiin myös rannalla raggaroimassa eli heittelemässä kiviä, mutta uimaan ei sentään menty. :D
Tuollakin oli ihanan viileää. ♥
Tässä kuvaa sillalta, josta itsestään en valitettavasti ottanut muita kuvia, kuin sellaisia, joita en voi postata blogiin. ...ja siis en tarkoita tällä mitään epämääräistä. :___D
Oli hirveän vaikea valita mitä kuvia näytän teille, kun kaikki oli niin nättejä - varsinkin seuralaiseni ottamat, joita ovat mm. kolme viimeisintä sekä pari seuraavaa otosta. En oikein tiedä mitä näistä kuvista sanoisi, joten nauttikaa vain maisemista. :)
Välillä päästiin kävelemään aika paljon ylämäkeen ja osa mäistä oli aika jyrkkiäkin, kuten tämä erittäin pelottavilla portailla varustettu mäki. Jostain syystä puhuttiin tätä noustessamme karhuista, en tiedä miksi. :D
Yllä olevassa kuvassa oikealla ylhäällä näkyy muuten autotie, joka olisi ehkä ollut kannattava reittivaihtoehto, jos oltaisiin haluttu päästä seuraavalle asemalle asti - syyn saatte tietää myöhemmin. Haluttiin tosin kävellä joenvierusta, joten ei me oltaisi tuota tietä pitkin menty kumminkaan.
Aloitetaan pakollisella junakuvalla. En muista enää kuinka monta kertaa vaihdettiin junaa, mutta tässä istutaan kuitenkin jo viimeisessä, ja ollaan melko lähellä määränpäätämme.
Jo junastakin oli varsin nätit maisemat. :) Juna oli myös mukavan tyhjä, joten päästiin hyppelehtimään käytävän yli kuvailemaan milloin mitäkin puolta. Jossain vaiheessa yhdellä välipysähdyksellä käytettiin junavaunun tyhjyyttä hyväksemme myös niin, ettei häpeilty syöksyä hetkeksi ulos suihkuttelemaan hyttysmyrkkyä, kun bongattiin yksi minimaalinen hyttystä muistuttava otus seuralaiseni päästä.
Lopulta reilun parin tunnin junassa istumisen jälkeen (kaikki vaihdot mukaanlukien siis) saavuttiin kohteeseemme eli Hatonosun asemalle. Sain itse asiassa vasta poissa jäädessämme tietää, missä ylipäätään ollaan jäämässä pois, koska reissun suunnitellut mieshenkilö halusi pitää asian yllätyksenä. En tosin tiennyt koko paikasta muutenkaan mitään etukäteen, joten paikan nimi ei kyllä olisi kertonutkaan minulla yhtään mitään. :D
Ensin suunnattiin vessaan vaihtamaan vaatteet hyttysiltä ja muilta ötököiltä paremmin suojaaviin (opittiin jotain siitä dengue-kuume-puistoretkestä). Tuo toinen on ilmeisesti napannut tämän kuvan minua odotellessaan, koska en muista nähneeni tällaista aiemmin eikä omalta kameralta vastaavaa löytynyt. Muttajoo, junaradat on kivoja. ♥
Tämän kartan avulla suunnistettiin! ...ja olen siis ihan tosissani, ei ollut sarkasmia. :__D
Otettiin ensimmäiseksi kohteeksemme eräs pieni vesiputous, mutta ennen sitä mentiin kuitenkin syömään. Oltiin päästy sen verran myöhään liikkeelle, että kello taisi olla jo jotain kaksi iltapäivällä, joten oletettavasti haluttiin syödä jotain ennen patikointia.
Ihanan näköisiä pehmiksiä. ♥ ...joita ei tosin syöty.
Huonohko kuva ruokalistasta, mutta kertoo taas jotain siitä, että ihan kaikkialla Japanissa ei välttämättä pärjää ilman japaninkielentaitoa. ...tai no, sehän se yleinen käsitys taitaakin olla, että pelkällä englannilla ei pärjää, mutta sillä oikeasti pärjää paljon paremmin kuin mitä luulisi - ainakin jos matkustaa vain isoissa kaupungeissa tai turistikohteissa. :D
Söin tällaisen sieni-kamameshi-setin. Yritin löytää kamameshille hyvää käännöstä enkä millään oikein keksinyt mitään täysin sopivaa, mutta periaatteessa tuo on siis riisiä, joka on perinteisesti keitetty eräänlaisessa metallisessa kattilassa. Oman annokseni riisi sisälsi myös siihen sekaan keitettyjä sieniä ja papuja, ja lisäksi annoksesta löytyi myös mm, pikkelöityjä vihanneksia, konnyakusashimia, tempuraa, eräänlaisen kana-vihannes-keiton sekä jälkiruoaksi azuki-papu-hyytelöä (youkan).
Seuralaiseni annos oli muuten samanlainen, mutta riisiosuus oli nimeltään "sansai kamameshi" ja sisälsi siis "villejä vihanneksia". Olisin varmaan muuten tilannut saman, mutta ajattelin, että on jännempää jos tilataan eri annokset - onneksi pääsin kuitenkin tätäkin maistelemaan. :')
Sitten asiaan eli ottamaan typerän näköisiä poseerauskuvia, joita ei voi olla sensuroimatta! \o/ Tiedän näyttäväni erittäin typerältä, mutta en halunnut lähteä tulikuumissa farkuissa (tai ostaa uusia kevyempiä pitkiä housuja Japanista koska lahkeiden pituuden vuoksi en voisi kumminkaan oikeasti käyttää niitä), joten taannuin yläasteen ernutyyliini ja laitoin shortsien alle leggingsit ja sukat. Eikä siinä vielä kaikki: kyseiset leggingsit eivät tykänneet hyttysmyrkystä ja niihin alkoi tulla valkoisia laikkuja jo heti alkumatkasta, joten tyylikkyyteni vain kasvoi kasvamistaan mitä pidemmälle päästiin ja mitä hikisemmiksi tultiin. :___D
...joo, onneksi ei juuri nähty muita ihmisiä.
Kuten näky, aloitettiin meidän patikointiretki hyvin aktiivisesti - ei ehtinyt edes kunnon kuvia ottaa.
Vesiputous, joka levitti ihanan viileää ilmaa ympärille. ♥ Tämä ei ehkä käy kuvista ilmi, mutta tuolla oli ihan järkyttävän kuumaa ja kosteaa, ja pelkkä paikalla seisominen oli tarpeeksi rankkaa - puhumattakaan patikoinnista. Onneksi eräs ihana oli valmistautunut pakastamalla meidän juomapullot, joten saatiin kylmää juomista vielä loppumatkastakin.
Yllä oleva vesiputous oli muuten itse asiassa vesiputous nro. 2, mutta ei oikeasti saatu yhtään onnistunutta kuvaa ensimmäisestä. Se oli liian korkea ja liian kapea, ja lisäksi se silta, joka oli käytännössä ainut paikka josta pystyi kuvaamaan, oli aivan liian lähellä kyseistä putousta. Mutta suosittelen käymään vilkaisemassa jos joskus tuonne päin eksyy
Tarzanin puumaja.
Nyt päästiin asiaan! Eli jokeen. Se oli niin nätti, että viihdyttiin tuolla kivillä pomppimassa ties kuinka kauan. Jossain vaiheessa päästyämme toiselle puolelle jokea käytiin myös rannalla raggaroimassa eli heittelemässä kiviä, mutta uimaan ei sentään menty. :D
Tuollakin oli ihanan viileää. ♥
Tässä kuvaa sillalta, josta itsestään en valitettavasti ottanut muita kuvia, kuin sellaisia, joita en voi postata blogiin. ...ja siis en tarkoita tällä mitään epämääräistä. :___D
Oli hirveän vaikea valita mitä kuvia näytän teille, kun kaikki oli niin nättejä - varsinkin seuralaiseni ottamat, joita ovat mm. kolme viimeisintä sekä pari seuraavaa otosta. En oikein tiedä mitä näistä kuvista sanoisi, joten nauttikaa vain maisemista. :)
Välillä päästiin kävelemään aika paljon ylämäkeen ja osa mäistä oli aika jyrkkiäkin, kuten tämä erittäin pelottavilla portailla varustettu mäki. Jostain syystä puhuttiin tätä noustessamme karhuista, en tiedä miksi. :D
Yllä olevassa kuvassa oikealla ylhäällä näkyy muuten autotie, joka olisi ehkä ollut kannattava reittivaihtoehto, jos oltaisiin haluttu päästä seuraavalle asemalle asti - syyn saatte tietää myöhemmin. Haluttiin tosin kävellä joenvierusta, joten ei me oltaisi tuota tietä pitkin menty kumminkaan.
Tästä paikasta tuli jostain syystä vähän mieleen joku suomalainen metsä - olenkohan ainoa, joka näin ajattelee? :D
Käveltiin reippaasti eteenpäin, kunnes törmättiin tähän. 通行禁止 eli läpikulkukielto. Tuo kielto oli noiden tekstien perusteella vieläpä ollut voimassa jo aika kauan aikaa (jos oikein ymmärsin, niin vuoden 2011 maanjäristyksestä asti), joten pienellä internetin syövereiden tutkimisella oltaisiin kenties saatu tietää asiasta jo aiemminkin.
Kuvailtiin sitten vähän aikaa tuolla padolla, kun ei kerta eteenpäin päästy. Jälkeenpäin karttoja tutkiessa tosin tajuttiin, että tuolta olisi itse asiassa päässyt eteenpäin kiertämällä hetkeksi aikaa autotielle, mutta toisaalta, kello oli jo sen verran, että ehkä oli ihan hyvä aika kääntyä takaisin - varsinkin kun ei luultavasti oltaisi ehditty enää muualle, kuin kävelemään sitä autotietä pitkin Shiromarun asemalle. Jos joskus mennään tuonne uudestaan, niin lähdetään kyllä sen verran aikaisin aamusta, että ehditään edes Okutaman asemalle asti - tai ehkä jäädään ensi kerralla siellä pois, ja reippaillaan jossain muualla, sen näkee sitten. :)
Tämän kuvan perusteella voisi päätellä, että ainakin tuolla tuotetaan sähköä ja lisäksi siinä puhutaan jotain kalojen reiteistä. En tiedä nyt tarkemmin, kun en ole jaksanut tutkia asiaa, anteeksi tästä.
...ja tässä kuvassa ollaankin jo palattu Hatonosun asemalle. Kuten näkyy, alkaa olla jo ilta (kello taisi lähennellä kuutta), joten ei olisi kannattanutkaan viivytellä yhtään kauempaa. En tiedä millaista japanilaisissa metsissä on pimeän aikaan, mutta en tykkää pimeissä metsissä talsimisesta Suomessakaan, niin en usko että tuollakaan olisi kovin hauskaa ollut.
Seuraavaksi ajattelin kirjoittaa taas ruoasta maisemien vastapainoksi, mutta nyt häivyn kuitenkin kirjoittamaan esseitä. Aasian tutkimuksen ihanimpia puolia on nimittäin se, ettei meillä juuri järjestetä tuntiopetusta joistain opintokokonaisuuksista, ja tämä taas tarkoittaa sitä, että kyseiset kokonaisuudet on pakko suorittaa kirjantenteillä tai omatoimisesti kirjoitetuilla esseillä (tai osallistumalla joillekin englannin kielisille kiinakursseille, jotka eivät valitettavasti voisi allekirjoittanutta vähempää kiinnostaa).
