Heipä hei taas pitkästä aikaa. :) Johtamisen perusteiden verkkotentti on vihdoin ohi, joten voin hyvällä omalla tunnolla jatkaa taas bloggaamista. Alkaa olla jo kuukausi kulunut, mutta blogimerkintöjen määrä on niin säälittävä, että hävettää - tai oikeastaan enemmänkin pelottaa, että unohdan jotain tärkeää sitten kun lopulta kirjoitan. Kuten vaikka sen teeopettajamummon, joka kutsui meidät kylään ja kertoi ainakin viisi kertaa, että on asunut alueella jo 50 vuotta...
Anyways, nyt kerron siis Yokohaman reissusta, joka tehtiin jo kolmisen viikkoa sitten. Askelmittarin perusteella 22.5., koska tuon päivän 15 kilometrin kävelymäärä erottuu hyvin joukosta. :D
Yokohamassa on jotenkin samanlainen tunnelma kuin Odaibassa (jossa muuten käytiin eilen), johtuu varmaan siitä että molemmat on niin merellisiä. Suurta ja kaunista.
...ja tuulista. Tässä kuvassa tuulta ei näe, mutta tuolla oikeasti tuuli ihan järkyttävästi, tämän kuvan ottopaikan lähellä muutaman kerran niin kovaa, ettei oikeasti meinannut päästä kävelemään eteenpäin. Merenrantakaupunkien varjopuolia.
Koska me molemmat rakastetaan huvipuistoja ja varsinkin huvipuistolaitteita ihan mielettömästi, oli tietenkin pakko käydä tuossa kuvassa näkyvässä pikkupuistossa vähän huvittelemassa. Paitsi että oikeasti jätettiin se väliin. Käytiin kyllä yhden huvipuistoalueen pelihallissa, sieltä olisi saanut palloja heittelemällä ison muumipehmolelun, mutta se olikin liian vaikea peli. D:
Kuvassa näkyvä punainen rakennus on nimeltään aka renga, ja siellä on ilmeisesti kaikenlaisia mielenkiintoisia pikkukauppoja sun muuta.
...me ei tosin niitä tutkittu, vaan mentiin suoraa päätä syömään. Ajateltiin, että mennään vielä muuallekin lounaalle, joten tilattiin jaettavaksi annos supertuoretta vielä sätkivää kalmaria. Se sätki tosin harmillisen vähän - olisi varmaan pitänyt tilata sashimiksi leikkaamaton versio.
Nättejä maisemia. ♥
Jos joku sattuu katsomaan laivan sijaan mun naamaa (en suosittele, kuvan pointti on toi laiva), niin selityksenä on se, että siellä tuuli ja oli kirkasta. D:
Hyvin onnistunut ja kaunis (?) otos Yamashita-puistosta.
...ja seuraavana mentiinkin jo syömään, tämän kertaisena lounaspaikkana Eggs n' Things. Joku ehkä muistaakin, että käytiin tuolla kerran myös talvella (tosin Odaibassa), mutta en päässyt silloin syömään paikan kuuluisia pannukakkuja, vaan vain munakasta - joka sekin oli ihan mielettömän hyvää tosin.
Toi kermatorni näyttää vähän säälittävältä tässä kuvassa, ja tosiasiassa se onkin ihan järkyttävästi kallellaan ja kaatumaisillaan tuonne Kengolle päin... Mutta ehkä tästä kuvastakin kumminkin välittyy se, että sitä kermaa on riittävästi? :D Se ei muuten ole sellaista järkyttävän makeaa kermaa, itse asiassa veikkaisin ettei siihen ole lisätty juuri yhtään sokeria. Annokseen saa sitten lisää makeutta oikealla näkyvillä purnukoilla, joista itse käytin lähinnä vaahterasiirappia ja kookosta, Kengo taas eniten tuota punaista, josta nyt en muista mitä se oli, mutta ei mitään perus mansikkakastiketta kumminkaan. Joka tapauksessa oli ihan mielettömän hyvää. ♥
Lounaan jälkeen kuvailtiin vähän kuvauksellisempaa osuutta Yamashita-puistosta.
Seuraava kohde: China Town. Onnistuttiin tosin kiertelemään aika kauan ympäriinsä ennen kuin ylipäätään löydettiin tuonne, vaikka se oli vissiin tosi lähellä äskeistä puistoa. Ollaan molemmat sataprosenttisen suuntavaistottomia ja GPS:kään ei auta, jos sen käyttäjä kartan katsomisen sijaan vain testailee mihin suuntaan se GPS:n pallero lähtee liikkumaan... :___D
Mitäs sitä muuta China Townissa tekisi kuin söisi, joten hyvä vaan että vähän käveltiin ennen perille pääsyä. Aloitettiin meidän tabearuki (syöminen kävelyn lomassa, kävellessä syöminen, syömiskävely, en keksi tolle hyvää käännöstä nyt :D) shouronpoulla, eli tuollaisilla ihanilla palleroilla, joissa on taikinan sisällä jotain lihaa + lientä/keittoa.
Näitä pakollisia turisteilukuvia.
Pandakauppa. ...jossa ei käyty, joten mulla ei ole aavistustakaan mitä siellä oikeasti myydään.
Saatuamme China Townista tarpeeksi (eli fukahire-keiton juomisen jälkeen) lähdettiin vähän ikkunashoppailemaan. Ja reippailemaan.
Reippailtiin kohti 港の見える丘a eli suomeksi sanottuna erästä mäen päällä olevaa puistoa, josta käsin näkee sataman.
Matkalla oli toinenkin puisto, jossa käytiin paluumatkalla (ko. puistosta löytyi myös asema ja hissi, jolla vältettiin puolikas menomatkalla nousemastamme mäestä).
Nopea visiitti ulkomaalaisten hautausmaan reunalla ja vahingossa yllättävän hyvin onnistunut otos.
Perillä puistossa.
...todiste siitä että siellä tuuli. Tuolta oli kauniit näkymät, mutta yllättävän vaikea saada onnistuneita kuvia. Tai no, ei se nyt kovin yllättävää ole ainakaan mun osalta...
Ikkunashoppailtiin vielä vähän ja palattiin lopulta Oomoriin.
...jossa syötiin lisää. :____D Mutta tossa vaiheessa oli oikeasti jo vähän nälkä, varsinkin kun pannukakut ei ole lounaana sieltä ravitsevimmasta päästä. Ja taidettiin syödä tuona päivänä aamupalaksi vain nattoa, eli meillä oli täysi oikeus popsia kaikkea kivaa koko päivä. :D Mentiin Oomoriin Atore-kauppakeskuksen yläkerroksen kalliiseen sushipaikkaan, ja vaikkei kauhean kauan jonotettukaan, niin tämän matkan ennätys tuli varmasti kumminkin tehtyä. Jos tiskipaikat olisi kelvanneet, niin oltaisiin päästy sisään aikalailla heti, mutta pöytien tyhjenemiseen kului kauemmin.
En nyt osaa suomeksi selittää mitä kaikkea syötiin, mutta sen verran voin sanoa, että ymmärrän nyt miksi kallis sushi on kallista. Noita ei voi edes verrata johonkin supermarket- tai liukuhihnasushiin, kaikki oli niiiin järkyttävän hyvää. ♥ Kyllä mulle halvemmatkin fisut siis kelpaa ja rakastan niitä päiviä, joina Kengon iskä tulee aikaisemmin töistä ja tuo lounaaksi supermarketsushilaatikot, mutta... Tuon ravintolan sushi oli vaan niin hyvää.
Ja ei, ei menty sushin jälkeen jälkiruoalle tonkatsuravintolaan tai raamenille, vaan kotiuduttiin Kengolle. :___D
Kengo onnistui muuten koukuttamaan mut siihen ainoaan peliin, jota se itse pelaa (ja on pelannut jo useamman vuoden) ja nyt sitten makoillaan aamuisin ja iltaisin yhdessä Kengon huoneen lattialla kännyköitä näpyttelemässä (+ yhtenä päivänä tätä tuli harrastettua bussissa, kun salarymanien paljous peitti maisemanäkyvyyden ja jouduttiin istumaan Kengon kanssa eri puolilla käytävää). Käytän siis Japanissa oloaikaani hyvin tehokkaasti hyödyksi pelaamalla kännykkäpeliä nähtävyyksillä ramppaamisen sijaan. XD Josta muuten tulikin mieleen, että Korean MERS-tartuntojen takia näiden perhe on nyt sitä mieltä, että esimerkiksi Ginzaan, Shinjukuun ja Harajukuun ynnä muihin turistikohteisiin ei hirveästi kannata mennä. Ylivarovaista kyllä, mutta onpahan hyvä syy kierrellä sellaisia paikkoja, joissa en ole ennen käynyt - mm. eräs Hanedan lentokentän läheinen merellinen puisto, jossa lentokoneita lentää yläpuolelta joka viides minuutti + Kengon kodin läheinen Ginza-niminen kauppakatu, joka on aika kaukana siitä kuuluisammasta Ginzasta... Mutta näistä lisää myöhemmin. :')
