Mutjoo, kirjottelen nyt vielä lyhyesti parista viimisestä Osaka-päivästä ja ehkä vielä myöhemmin jotain ostoksista sun muusta (tuotiin tosin tällä kertaa lähinnä karkkeja joten ehkä skippaan sen :D).
13.8.
Eli meidän tokavika kokonainen päivä Osakassa.
Syötiin aamupalaa Choco Crossa. Mulla oli sellanen mangojäätelöannos, josta ette saa kuvaa koska tää Shikon annos on paljon mielenkiintosemman näkönen. En oo ilmeisesti vieläkään tarpeeksi narsistinen tykätäkseni kyseisen kahvilan peiliseinistä, kun häiritsee hirveesti istua siellä kun näkee koko ajan sivusilmällä itsensä... XD
Terveellisen ja ravintoainepitoisen aamiaisen jälkeen tallusteltiin hetken aikaa Shinsaibashisujilla ja lähdettiin sitten Osakajon puistoon. Juu kyllä, käydään siellä näemmä melkein joka päivä. :D
Käytiin matkalla ostamassa vähän ilotulituksia. :) No ei, käveltiin vaan tosta ohi puistoon päin tallustellessa ja yritettiin vertailla hintoja Tokioon verrattuna - ongelmaksi muodostui vain se, ettei meillä ollut aavistustakaan paljon noi Tokiossa maksaa. :D
Toi paikka näytti kyllä ihan nimensä mukaiselta paikalta: hoitamattoman oloista nurmikenttää, ylikasvaneita puskia ja epämääräsiä ukkeleita. Eli siis niin järkyttävän mielenkiintosen ja hienon olonen paikka, että päätettiin vaan kävellä ohi kuten aina ennenkin.
Osakajon puistoon saavuttuamme etsittiin joku random penkki, jolla istumista ei oltu vielä kokeiltu, ja syötiin meidän eväät = melonileivät. Meinattiin unohtaa syödä noita tällä matkalla niin oli nyt pakko popsia yhdet sellaiset näin viime tingassa.
Luulin että kaskaita pyydystävät lapset olis joku myytti, mutta täällä nää oikeesti juoksentelee verkkojen ja häkkien kera... :___D
Komeita juoksijapojuja. ..or not. :D Vaikee sanoo kun mulla tuolloinkin pyöri päässä koko ajan ihan toinen juoksemista(kin) harrastava saman kansan edustaja.
Kun kerran puistossa ollaan, niin pitäähän sitä jotain puistoruokaa syödä, joten syötiin karaagea = mielettömän hyvää friteerattua kanaa.
...ja karaagen jälkeen lähdettiinkin jo takaisin Nambaan päin. :__D Kaikki muut pyrkii viettämään ilmastoiduissa sisätiloissa niin paljon aikaa kuin mahdollista & kävelemään mahdollisimman vähän, me taas ilmeisesti tykätään kiusata itseämme niin kävellään ympäriinsä niin paljon kuin mahdollista.
Bentojen syöminen oli jäänyt vähän vähiin, niin piti vielä korjata sekin asia ennen kotiinpaluuta. :)
14.8.
Yessss edustan. :___D Aamupalailtiin Caffe Solaressa. Olisin toki voinut ottaa morning setin, mutta halusin ilmeisesti välttämättä smoothien niin piti sitten maksaa vähän enemmän.
Shikon salaatti etualalla, mun lämpimät täytetyt leipäset hyvin huonosti näkyvissä taaempana.
Japani on tunnettu siisteydestään, Osaka taas... No, on se yleensä siistimpi kuin Kouvola. :D
Päätettiin enemmän tai vähemmän hetken mielijohteesta mennä käymään Sumiyoshi Taishalla. En oikein muistanut miten sinne mentiin, tiesin vaan että Nankai Namban asemalta ainakin pääsisi, joten sinnehän me mentiin.
Päädyttiin lopulta vähän eri paikkaan kuin olin ajatellut, nimittäin Sumiyoshihigashin asemalle Sumiyoshitaishan sijaan. Ei tosin sinänsä haitannut, juna oli kivan tyhjä ja aseman nimen ansiosta tiedettiin suunnilleen minne suuntaan meidän piti lähteä (= länteen).
Oon nähnyt ton sillan monta kertaa kuvissa, mutta en ole ikinä vaivautunut ottamaan siitä tarkemmin selvää (kuten en koko sumiyoshi taishasta muutenkaan kun oon tällanen lusmuturisti), joten järkytyin kun siinä olikin portaat. Tai siis, ei kai silloissa yleensä ole portaita...? :D Ei siitä tosin varmaan muuten pääsisi ylös.
Kuvan epämääräisellä ilmeellä varustetun otuksen ajatuksia: "Ihanaaihanaaihanaa en kaatunut taaksepäin portaissa. Vielä kun selviäisi hengissä alaskin ;__;". Niiden portaiden askelmat oli järkyttävän pienet. D:
En ole varma näinkö yhtään länsimaalaisia turisteja tuolla, mutta kotimaan matkailijoita näkyi jonkin verran. Koreaa ja kiinaakin taisin kuulla vähäsen, eli ainakin muutama ulkomaalainen turisti meidän lisäksemmekin on tajunnut lähteä vaihteeksi pois Namban ja Umedan ympäristöstä.
Tässä kuvassa on jotain niin absurdia... Tai siis, enhän mä toki väitä ettei toi pachinkoa mainostava raitiovaunumainen liikenneväline sopisi maisemaan.
Sumiyoshitaishan aseman toisella puolella oli joku tällanen pikkupuisto kukkineen ja puluineen. Olis varmasti ollut vanhoine pappoineen varsin hauska nähtävyys, mutta ei käväisty kuin tuossa reunalla ottamassa muutama kuva.
...niin ja juoma-automaatilla tietty myös. Varsinkin kesällä näitä ilman ei kyllä pärjäisi (konbineja löytyy kyllä melkein joka nurkasta mutta kuka nyt niihin jaksaa astella sisään... XD).
Puluset. ♥
Ei kovin kauan viihdytty Sumiyoshi Taishalla tai sen ympäristössä, vaan aika pian oltiin jo Sumiyoshitaishan asemalla odottamassa junaa. Ehkä tätä vois kutsua tehokkaaksi matkailuksi? :D
Loistokuva, mutta käytiin Sumiyoshi Taishan jälkeen syömässä liukuhihnasushia. Syötiin samaisessa ravintolassa viime vuoden keväänäkin, ja siellä oli edelleen yhtä kova meteli: sushikokit huuteli kaiken aikaa ja aina asiakkaan sisään tullessa kaikuva irasshaimase-kuoro sai melkein toivomaan, ettei olisi juuri se vilkas lounasaika, jolloin ihmisiä lappaa sisään jatkuvasti... :D Tän kuvan etualalla näkyvä heppu leikkaa juuri jotain jättitonnikalaa, josta nää ilmotti oikein juhlallisesti ja esitteli kyseistä fisua asiakkaille hyvin innoissaan. Me oltiin valitettavasti siinä vaiheessa ehditty jo syömään sen verran monta lautasellista kaikkea muuta, että jäi maistamatta, vaikka maguro onkin yks mun lempparifisuista.
Sushin jälkeen käväistiin huviksemme Amemurassa.
Amemura-visiitin syynä ei toki ollut se, että siellä on suurehko Starbucks, eiii missään tapauksessa. :__D
Starbucksin jälkeen vuorossa oli ice dogit, eli jäätelöllä täytetyt hot dogit ! ...no ei sentään. Haluisin kyllä joskus maistaa noita (osittain siksi että haluun tietää miten niiden syöminen oikein onnistuu - en usko että ainakaan siististi), mutta ton frappuccinon jälkeen ei oikein tehnyt mieli. Pystyisikin syömään taukoamatta, niin Osaka olisi oikee unelmakaupunki. D:
Seuraavaksi lähdettiin taas Osakajokoueniin. Käytiin siellä tällä matkalla oikeesti ihan liian usein, mutta se oli niin kiva ruokapaikka. :__D
Kuvan pointtina esimerkki parien yhteensopivasta pukeutumisesta. :D Tollasta näkyy täällä enemmän kuin Suomessa - toisaalta parejakin näkyy reippaasti enemmän kun ihmisiäkin sattuu olemaan muutama miljoona enemmän. Plus mun paritutka toimii ehkä vähän liian aktiivisesti nykyään.
En edes muistanut että mitarashi dangot on niin hyviä. *Q*
Dangojen lisäksi oli pakko vielä päästä näppäilemään meidän lempiautomaattia tuossa puistossa, nimittäin tätä ihanaa jäätelöautomaattia. ♥ Häagen-dazsin jäätelöitä saa toki paljon halvemmalla kaupasta, mutta ajattelen ton vähän samaan tyyliin kuin kahvilat: maksan myös siitä, missä syön.
Istuskeltiin jäätelöinemme penkillä ja seurattiin hetken aikaa pululauman elämää, kunnes paikalle saapui japanilainen pikkutyttö, joka sai vartissa ajettua joka ikisen pulun piiloon penkkien taakse. :D Japanilaista tehokkuutta I guess. Jäätelöiden popsimisen jälkeen lähdettiin takaisin Nambaan, tällä kertaa vaihteeksi junalla - ihan viimeisen päivän kunniaksi.
Kuten aikaisemminkin oon useampaan kertaan maininnut, niin Osakassa saa reippasti huomiota länsimaalaisena, ja vähän kaikenlaiset tyypit salarymaneista ja nuorista tytöistä pikkulapsiin tuijottaa & kommentoi hyvinkin avoimesti ja kuuluvasti, mutta juttelemaan tulevat on useimmiten nuoria miehiä/poikia (tai vaihtoehtosesti vanhoja ukkoja, mutta nää tapaukset löytyy yleensä jostain metsiltä, vuorilta tai nähtävyyksien lähistöltä). Oon tällä matkalla yrittänyt ignoorata kaikki helout (= haroot) sun muut, mutta ilmeisesti meillä on joku viimeisen päivän kirous, koska saadaan aina silloin riesaksemme jotain järkyttävän sitkeitä heppuja... Ihan koomisiahan ne on mutta en osaa kieltäytyä kohteliaasti japaniksi (mun kohtelias japani on ihan järkyttävää muutenkin), niin tulee aina vähän epäkohtelias fiilis. :D
Anyway, tosiaan Shinsaibashisujilla kävellessä tavattiin pari tällasta nuorta miestä, jotka vaan yllättäen pongahti jostain, ja tuli enkuksi juttelemaan. Toinen niistä oli vasta palannut Englannista niin se olis halunnut puhua englantia, mutta en saanut mitään selvää sen puheesta niin vaihdettiin aika äkkiä japaniin. Juteltiin ensin jotain Suomesta sun muusta, sitten ne alko kyselemään jotain että mitä ollaan tekemässä tänään. Mun hälytyskellot ei tietenkään soineet, niin sanoin vaan ihan rehellisesti että en oikein tiedä et varmaan kierrellään vaan kun lähetään huomenna kotiin. Ja sitten tuli tietty tää perusehdotus: "mennäänkö neljästään jonnekin pitämään hauskaa?" (japaniksi siis verbillä asobu, kuulostaa ehkä suomeksi vähän epäilyttävältä XD). Olin silleen jotenkin että 'ei, mun poikaystäväkään ei oikein tykkäis' ja aattelin että toi olis ihan vedenpitävä syy, mutta niiden vastaus olikin "eihän sun tarvi kertoo sille :)". ...joo siinä vasta hienoja miehiä. \o/ Mutjoo, on luultavasti aika selvää että mun vastaus oli edelleen ei, ja pujahdettiin Shikon kanssa pakoon johonkin random kauppaan kun ei kiinnostanut enää toistella samaa asiaa uudestaan.
Illalla käytiin vielä Choco Crossa. Oltaiisin haluttu maccha-jäätelöannokset mutta kun päästiin vihdoin kassalle, niin saatiinkin selville että kaikki niiden jäätelöannokset oli siltä päivältä loppuunmyyty. D: Tilasin sitten vaan macchalatten ja kateltiin Shikon kanssa pöydästä, miten moni muukin yritti tilata samaisia annoksia. En tajua miksei tollasista voi vaikka pistää lappua jonnekin tai vaikka mainita asiasta ovella, säästäis huomattavasti aikaa niin niiltä työntekijöitä kuin asiakkailtakin...
Mutjoo, syötiin sitten loppujen lopuksi supermarketruokaa hotellilla. :D Yllä oleva on Shikon annos, mä taas halusin välttämättä jäätelöä niin söin sellasen järkyttävän ison parfait-jutun (+ "alkuruoaksi" jotain tulisia marinoituja kurkkuja).
...ja näin hienosti päätettiin meidän tämänkertainen kuukauden reissu. n__n Tällä kertaa aattelin muuten pysytellä edes jossain määrin aktiivisena bloggaajana matkojen ulkopuolellakin, koska oon aika varma että Aasian tutkimuksen opiskelustakin riittää kirjotettavaa. En tosin lupaa mitään. XD
No comments:
Post a Comment