Showing posts with label japani. Show all posts
Showing posts with label japani. Show all posts

Friday, February 17, 2017

Koulupäivien lounaskooste

Lääkäripostausta saatte vielä hetken odotella, mutta tässä kuvapostaus koulupäivien parhaasta hetkestä, eli lounaasta. Siitä ihanasta 50-minuuttisesta, jolloin syöksyn ulos luokkahuoneesta, portaat alas ja lähimpään Seven Eleveniin pohtimaan "mitä sitä tänään söisi". Aion tosin tästedes shoppailla varmaan lähinnä Santoku-supermarketeissa, koska Seven Elevenin valikoimat alkavat kyllästyttää + Santokussa on halvempaa ja kunnon valikoima. Sevenin lisäksi tästä postauksesta löytyy lounaita, jotka ovat peräisin yliopiston omasta kaupasta, My Basket -supermarketista (joka on liian pieni eli valikoimakin on pieni) tai joskus harvakseltaan jopa jostain muusta konbinista.


Naudanliha-bento, aloe-jogurtti ja vihannesmehu. Yliopiston kaupasta kerätty.


Kallis avokadosalaatti lievästi tulisella kastikkeella, vaniljavanukkaalla täytetty pullaleipä ja kuitupitoinen konnyaku-hyytelö.


Kolminkertainen kolmioleipä täytettynä teriyakikanalla, majoneesilla ja kananmunalla. Juomana sitruksinen yuzu-mehu.


Sekihan-onigiri (tämä kannattaa ehdottomasti ostaa Seven Elevenistä!), pinaattikananmunapekonipaistos, jogurtti ja lämmin hunajasitruunajuoma. Olin muistaakseni tällöin kipeänä, niin yritin syödä mahdollisimman vitamiinirikkaasti ja tämä oli tulos. :___D


Yllä oleva lounas on itse asiassa ostettu My Basket -supermarketista ja syöty ruotsalaisen kurssikaverini asunnolla, jonne kävelee Wasedalta parissa minuutissa. Syötiin lisäksi inarisushia ja makirullia jauhetulla magurolla (= halpaa sushia).


Tuli kylmä ja nabeinnostukseni alkoi. Yllä korealaistyylinen tulinen kimchinabe sisältäen muun muassa kimchiä, possua ja tofua.


Taas eräs yritys saada jostain kasviksiakin, kun päivällisellä niitä ei yleensä hirveästi tule syötyä. Tämäkin lounas on peräisin My Basketista, sisältäen haudutettuja etikkaisen makeita vihanneksia (+ kananmunan + jotain), pinaattia seesaminsiemenillä, white mocca -tyylisen kahvivanukkaan (oli muuten virheostos) ja taka-alalla suosikki-ochani, eli tummahko, vahva vihreä tee.


Jälkiruoka. Söin lounaaksi sushia tunnilla (kyseessä siis se tunti, jolla tehtiin itse sushipalleroita), joten ostin lounastauolle vain karamellivanukkaan.


Jonkinlainen keitto ja chaahan-onigiri, jota Kengo suositteli. Riisi on niin irtonaista, että oli hyvin vaikea syödä siististi, mutta hyvää oli. Taustalla näkyy taas vihreää teetä. Kannan yleensä juomiset kotoa, kun näiden perhe aina tilaa kerralla reippaasti juomisia supermarketista. Tulee halvemmaksi. :'D


Korealaistyylinen chige-niminen nabe-tyyppinen ruoka ja pussissa paistopisteeltä ostettu hamukatsu. Googlettakaa ハムカツ niin tiedätte mikä se on, kuvaa kun en näköjään saanut otettua. :D


Taas teriyakimunaleipä. Tämä on tosin FamilyMartin versio, jossa on myös salaattia ja sipulia. Tykkään sipulista nykyään, mutta tuohon leipään se sopi sen verran surkeasti, että olen vältellyt kyseisen konbiniketjun voileipiä siitä asti. Vasemmalla väsyneen päivän maitokahvi ja oikealla annouimo-vanukas, eli vanukas, joka maistuu äärimmäisen makealta perunalajikkelta (ja jota muuten suosittelen varauksetta kaikille Japanissa käyville ♥).


Salaatti ihanalla kastikkeella sisältäen muun muassa reippaasti daikonia, addiktioleipäni ja kreikkalaista jogurttia hunajalla.


 Miso chanko -nabe kanajauhelijapalloilla, sekihan-riisipallo ja jälkiruokana japanilaistyylinen jälkiruoka cream senbei, sisältäen azukitahnaa, warabimochia, shiratamaa ja kermaa.


Yliopiston omasta konbinista ostettu lounas. Vastapaistettu melonileipä suklaahipuilla (parasta ♥), lihaa ja majoneesia sisältävä onigiri sekä kreikkalainen jogurtti.


Ume-konbu-riisipallo ja pekonileipä. Molemmat lievästi epäonnistuneita ostoksia, leipä oli lämmittämättömänä kuivan jyystettävä, onigiri taas muuten vain ei ollut ihan omaan makuuni, vaikka umesta tykkäänkin.


Kallis mentaiko-onigiri, vanukas mansikkakastikkeella ja yakitorilajitelma (paistettua kanaa siis), joka oli ihan mielettömän hyvää. ♥


Aamupala. Eräänä torstaiaamuna tuli nälkä koulumatkalla, niin kävin sitten ostamassa vaniljatäytteellä täytettyjä suklaakuutioita (äärimmäisen onnistunut ostos) ja macchavalkosuklaakeksinaksuja (epäonnistunut ostos). Eräänä toisena torstai-aamuna nälkä innosti ostamaan Godivan tryffeleitä, mutta siitä rahakaivosta ei onneksi ole kuvaa todisteena... :'D


Viimeisiä lounaita ennen lukukauden loppua. Halusin jotain hyvää makeaa, mutta tiesin, että kadun jälkeenpäin, jos ostan pelkkää makeaa, joten ostin myös random misopohjaisen keiton. Lisäksi kermavaahdolla täytetty melonileipä ja vanukas, johon olin tuossa vaiheessa täydellisen koukussa (nytkin alkoi tehdä mieli...).


Ensimmäinen Santoku-supermarketista ostamani lounas. Jos näyttää vähältä, niin katsokaa ensin saman päivän jälkiruokaa...


Daigaku-imoja (bataattia makeassa kastikkeessa) ja maccha-soijamaitovanukas. Vanukas ei ollut ihan minun makuuni, mutta daigaku imo ei onneksi petä koskaan, vaikka onkin tahmaisuudessaan vaikea syödä asiallisesti. Söin vielä tuona päivänä lounge-huoneessa yhden puolalaisen kurssikaverin & suomalaisen hepun kanssa - nämä onneksi ehtivät häippäistä luennolle ennen kuin siirryin jälkiruokaan. :D


Loppuhuipennuksena ainut koululounas (alkuaikojen kouluruokalavisiittiä lukuunottamatta), jonka popsin ravintolassa. Kengolla oli asiaa yliopiston lähelle ja minulla taas oli sopivasti luento peruttu, joten suunnattiin Takadanobaban Negishiin syömään. Niin hyvää. ♥

Wednesday, February 15, 2017

Loppukatsaus syyskauden kursseihin #2

Meinaa taas bloggailu unohtua, vaikken muista olleeni mitenkään erityisen kiireinen. Tai no, ehkä vähän, mutta kyllä siinä löhöilyn, syömisen ja nukkumisen välissä olisi ehkä ehtinyt tänne jotain raapustaa, jos olisi jaksanut painaa koneen käynnistysnappia...

Anyways, länttään tähän nyt nopeasti mielipiteeni syyslukukauden kurssien toisesta puoliskosta - unohdan muuten kohta mitä koko kursseilla tehtiin. :'D Tämä postaus on suunnattu erityisesti Waseda-vaihdosta kiinnostuneille (suosittelen harkitsemaan asiaa vielä muutaman kerran - vaihdon saa hoidettua huomattavasti hauskemmin ja mukavammin muualla kuin Wasedan IJLPssa), mutta postaan seuraavaksi jotain yleisellä tasollakin mielenkiintoista.

Kuvapuolella saatte nauttia Japanin ihanasta talviherkusta nimeltään yaki-imo, joka ei liity aiheeseen millään muotoa. ♥

 Tältä näyttää yaki-imo paperipussissa.

Comprehensive Japanese 5

Eli se 3 kertaa viikossa pidettävä kurssi, jolla opetellaan japania mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.   Ehkä kokonaisuutena hyödyllisin ja mukavin kurssi koko periodissa, suurilta osin sen ansiosta, että minulla oli hyvä tuuri opettajavalintojen kanssa. Muilla kursseilla tosiaan pääsee valitsemaan opettajan (/kurssin voi valita opettajan perusteella), mutta comprehensive -kursseja pidetään aina niin paljon, että oppilaat arvotaan kursseille - ja näin siis myös opettajia pääse itse valitsemaan. Itse pääsin sellaiselle kurssille, jolla oli keskiviikon tunnilla superystävällinen naisopettaja (joka oli myös hyvä opettamaan) ja perjantain kaksoistunnilla sellainen mukava miesopettaja (ainoa miesopettaja tässä periodissa muuten), joka jostain syystä piti maskia naamalla puoli kurssia, mutta jonka tunneilla oli jostain syystä tosi hauskaa. Tällä kurssilla oli kivaa myös se, että ehti vähän jopa tutustua kurssikavereihin, kun näki samoja ihmisiä useamman kerran viikossa. Ai niin, ja tietty hyvää oli myös se, että opin vihdoinkin kunnolla kirjoittamaan pitkiä asiatekstejä. Lisäksi tuli hyvää kielioppi- ja sanastokertausta. Tasapainoa hyödyllisyyteen toivat kirjan kappaleisiin liittyvät hyödyttömämpääkin hyödyttömämmät kertausmonisteet sekä kuullunymmärtämis-sessiot, joita ei koskaan ehditty kunnolla pitämään, mutta kokonaisuutena aivan loistava kurssi.

Opiskellaan japania dokumenttiohjelmien avulla -keskustelukurssi

Kurssin pointtina oli se, että leikittiin vuorotellen ryhmissä opettajia - toisin sanottuna pidettiin 75 minuutin esitelmät. Pääpointtina oli tosin keskustelu, joten luokan edessä pälättämisen välissä piti aina pakottaa muu luokka keskustelemaan aiheesta. Tällä kurssilla oli hyvin suuri joukko puoliksi japanilaisia ja aasialaisia opiskelijoita, mutta itse päädyin jotenkin ihmeellisesti ryhmään, jossa oli lähestulkoon pelkästään eurooppalaisia vaihtareita. :'D Päätettiin sitten vielä valita aiheeksi Haafu-elokuva, eli Japanissa asuvien puoliksi japanilaisten elämästä kertova dokumenttileffa. Keskustelua syntyi lähinnä liittyen syrjintään ja ihmisen arviointiin ulkokuoren perusteella - aika perusaihe siis. Muut ryhmät esitelmöivät muun muassa eutanasiasta, vanhustenhoito-ongelmista Japanissa, LGBTsta ja sinievätonnikalojen sukupuutto -ongelmasta. Nyt kun tuota listaa katsoo ja miettii tuota kurssia muutenkin, niin kyllä mun japanin taito ilmeisesti on jo aika hyvässä kunnossa, kun millään tunnilla ei ollut ongelmia ymmärtää mistä puhuttiin. :'D Joka tapauksessa oikein mielenkiintoinen kurssi + oli myös hauskaa kiitos omalaatuisien kurssitoverien.

Ääneenlukemiskurssi

Oli lopulta aika hyödytön kurssi eikä auttanut intonaation tai ääneenlukemistaidon paranemisessa juuri yhtään. Tunnit menivät aina käytännössä niin, että ensin leikittiin suunnilleen puolet tunnista (...mjoo) ja sitten meidän jaettiin ryhmiin, joissa harjoiteltiin (aivan liian lyhyessä ajassa) lukemaan joku lyhyt runo tai tarinanpätkä. Tunnin lopuksi sitten kaikki ryhmät esittivät tuotoksensa samalla kun muut raapustivat hätäisesti kommenttilappuja. Ihan hauska ja vaivaton kurssi + kasvatti esiintymistaitoa ja fb-kaverilistaa, mutta japanin opiskelun kannalta melko hyödytön.

Tässä kuvassa yaki-imo lämpenee uunissa ehdittyään kylmentyä matkalla kotiin. 

Draamankatsomiskurssi

Katsoin äsken kurssiorientaatiopostausta, ja ensivaikutelmani tästä kurssista on näköjään ollut hieman väärä. Ei nimittäin todellakaan ollut lopulta suosikkikurssini... Kaiken kaikkiaan ihan ok kurssi, pääsi katsomaan draamaa eikä ollut kovin työläs, mutta kuullunymmärtämiskoe alkoi ottaa päähän jo ensimmäisestä tunnista alkaen. Ensinnäkin, meidän oletettiin tunnilla kuulevan 100% tarkkaan mitä supernopeasti pälättävät hahmot sanovat. Ihan sama ymmärrätkö mitä sanotaan, kunhan osaat kirjoittaa sen pilkuntarkasti paperille - murteilut, puhekielisyydet ja jopa mahdolliset kielioppivirheet mukaanlukien. Tämä nyt vielä menetteli, mutta "kuullunymmärtämis"-testin viimeinen osuus sai välillä oikeasti ärsyyntymään. Ehkä olen ymmärtänyt sanan "kuullunymmärtäminen" väärin, mutta olen aika varma, että kyseinen sana ei tarkoita "45 minuutin draamajakson sisällön pilkuntarkkaa muistamista". Kysmykset olivat nimittäin luokkaa: "Millä nimellä hahmo A kutsui hahmo B:tä?" (2 sekunnin turha yksityiskohta jakson alkupuolella) tai "Täydennä tämä hahmon B sanoma lause" (kyseinen lause sanottiin koko jaksossa yhden kerran nopeasti).

Sanakoe oli huomattavasti vähemmän raivostuttava, mutta ärsytti osaltaan sekin. Ensinnäkin, meillä oli aina reilun parin sivun lista sanoja opiskeltavana ennen jokaista tuntia. Kaiken kaikkiaan sanoja oli ehkä noin 100-200 per tunti, itselleni uusia sanoja onneksi huomattavasti vähemmän. Valitettavasti sanakokeessa oli kuitenkin välillä kohta, jossa sanojen merkitys piti selittää japaniksi - ja kaiken lisäksi nämä sanat olivat välillä sellaisia, joita Kengokaan ei osannut selittää ilman googlen apua. Käytinkin sanakokeen takia joka kerta useamman tunnin sanalistan perusteelliseen opiskeluun - vain huomatakseni, että kokeessa kysyttiin ilmauksia, joita ei edes ollut koko listassa. Ei, ei ja ei.

Juttelin yhden kiinalaisen tytön (joka on muuten johnnysfani) kanssa tuosta kurssista jälkeenpäin, ja se piti sitä ihan suosikkikurssinaan, vaikka kokeet kuulemma olivatkin vaikeita. Ilmeisesti siis ei vain sovi perfektionisteille? Ja en siis edes saanut mitään huonoja pistemääriä, ärsytti vain se, että kyseltiin järjettömyyksiä.

Tässä tunnelmaa keventämään leikattu yaki-imo, valmiina syötäväksi. Vielä kun olisi muistanut voita ostaa...

Elämäntarinan kirjoitus -kurssi

Tästä kurssista tykkäsin erittäin paljon. Kurssin pääpointtina oli kirjoittaa jonkinlainen tarina omasta elämästään/itsestään, mielellään keskittyen johonkin tiettyyn teemaan. Osa kurssilaisista keskittyi johonkin tiettyyn elämänvaiheeseen tai esimerkiksi harrastukseen, osa taas kirjoitti koko elämästään. Kurssin tarkoituksena oli kirjoittamisen lomassa pohtia omaa elämäänsä ja persoonallisuuttaan esimerkiksi tulevaa ammatinvalintaa ja työnhakua varten. Itse pidin kurssista erityisesti siksi, että pääsi kirjoittamaan paljon, mutta myös siksi, että muiden juttuja oli mielenkiintoista kuunnella. Tarinoita riitti aina Etelä-Korean armeijasta (joka on muuten ilmeisesti ihan mielettömän rankka kokemus) ja supertiukasta kiinalaisesta kasvatuksesta maailmanmatkaajiin, ja välillä tuntui kuin olisi lukenut elokuvan käsikirjoitusta tai täysin fiktiivistä romaania. Tunnit menivät niin, että kirjoittaminen hoidettiin aina vapaa-ajalla ja tunneilla meidät jaettiin randomisti ryhmiin, joissa lukaistiin toistemme tuotokset ja keskusteltiin niistä. Saatiin lopuksi kurssista muistoksi kirjanen, johon on painettu kaikkien tarinat + kanteen vielä yhteiskuva. Työläs kurssi, mutta ehdottomasti sen arvoinen. :')


Ja siinä taisikin olla kaikki kurssit, jotka syyslukukaudella purskutin läpi. En tiedä millaisen kuvan näistä selostuksista saa, mutta vaikka onnistuin valitsemaan muutaman rennommankin kurssin, oli opiskelu silti rankempaa kuin missään, missä olen ennen opiskellut. Eli, jos hauskanpito vaihdon aikana kiinnostaa niin en ehkä suosittelisi Wasedan ILJP-ohjelmaa. Myös japanilaisiin opiskelijoihin tutustuminen on vähän vaikeaa, kun niitä ei juuri japanin tunneilla vilistä. 

Saturday, December 10, 2016

Huomoita Wasedan opiskelumeiningistä ynnä muusta

Onneksi en kirjoita virallista vaihtoblogia, kun ei tästä säännöllisestä päivittämisestä oikein näytä tulevan mitään. :D On vain yksinkertaisesti koko ajan niin paljon läksyjä tehtävänä, etten vain ole ehtinyt. Ja niinä harvinaisina hetkinä, kun en ole koulussa tai ei ole yhtäkään ainetta kirjoitettavana (tai vaikkapa sanalistaa opiskeltavana), ei jaksa muuta kuin syödä tai nukkua.

Eli joo, vaihdosta nautitaan täysillä. :)))) En ehkä välttämättä suosittelisi Wasedan IJLP-ohjelmaa sellaisille, jotka haluavat tehdä vaihtoaikanaan muutakin kuin opiskella. Osin tähän työläyteen vaikuttaa tietenkin kurssivalinnatkin, mutta mitä olen muiden kanssa jutellut, niin kaikilla tuntuu kyllä olevan ihan riittävästi hommaa kurssiensa kanssa. En suoraan sanottuna voisi kuvitellakaan liittyväni johonkin yliopiston saakuruun (= klubi/kerho) tällä hetkellä, aika ja energia ei vain riitä... En ole jaksanut edes turisteilla viime aikoina juuri ollenkaan, vaikka toisaalta on hirveästi paikkoja joissa haluaisin käydä.
...mutta kivaa täällä on silti vaikkei opiskelun lisäksi juuri mitään ehdikään tehdä. :') Tuleepahan ainakin opittua japania. :___D

Lähipuiston ruskaa.

Anyways, tämänkertaisen postauksen pointtina on hieman esitellä jotain asioita liityen Wasedaan ja opiskeluun japanilaisessa yliopistossa yleensä. Postausta lukiessa kannattaa muistaa se, että kaikki kurssit, joilla olen ovat kielikursseja + suunnattu ei-japanilaisille opiskelijoille, joten en osaa sanoa hirveästi perusjapanilaisen yliopisto-opiskelijan elämästä. En edes juurikaan tapaa japanilaisia opiskelijoita muulloin kuin koulumatkoilla kampuksen läpi kävellessä + niillä kursseilla, joilla on japanilaisia vapaaehtoisia (esimerkiksi sakubun-kurssilla olen ehtinyt tutustua jo useampaan mummoon ja pappaan). En myöskään ole ainakaan toistaiseksi juurikaan osallistunut oikeastaan mihinkään tapahtumiin tai opiskelijarientoihin, joten tämä postaus keskittyy lähinnä vain ja ainoastaan kursseihin ja oppitunteihin.

IJLP-ohjelmakokemusten lisäksi tiedän myös sen, että yhdessä pääaineessa katsotaan elokuvia, vertaillaan niitä ja kuvataan omia musiikkivideoita. :___D Niin ja sen tiedän kanssa, että saakuruissa eli circleissä eli eräänlaisissa opiskelijakerhoissa yleensä enemmistö jäsenistä on miespuolisia. Ja erään hyvin tuntemani japanilaisen henkilön kyseenalaisten yleistysten perusteella tiedän myös, että tenniskerhossa ei ikinä pelata tennistä vaan vain ryypätään. Joo. Näin.

Mutta asiaan!

1. Tunneilla jaetaan järkyttävästi monisteita.
Voi tietenkin olla, että tähän vaikuttaa sekin, että melkein millään ottamillani kursseilla ei ole kirjaa käytössä, mutta tuo monistemappi alkaa olla jo sen verran paksu, että olen vähän järkyttynyt. Niin ja toisaalta comprehensive japanese -kurssilla on kyllä kirja, mutta siellä jaetaan myös ihan järkyttävästi monisteita. :D Toinen hyvä esimerkki monisteparatiisista on elämäntarina-kurssi, jolla jokaiselle jaetaan joka tunnilla paksu nivaska, joka sisältää kaikkien kurssilaisten elämäntarinaräpellykset + lisäksi saadaan joka kerta vielä lisäksi oma tarina korjattuna takaisin. Lisäksi olen kuullut, että joillain kursseilla jaetaan myös seuraavaan monisteeseen valmistavia monisteita - eli monisteita, joilla esitellään seuraavaan monisteen sisältö. :___D Suomessa ollaan joko ekologisempia, teknologisesti edistyneempiä tai laiskempia (tulostamaan) kuin täällä, mutta paperilappusia joutuu raahaamaan kotiin huomattavasti vähemmän.

2. Pitkät hissijonot
Jonotetaanko Suomessa yleensä hisseihin? Täällä sellainen on kuulemma kouluissa varsin normaalia. Joskus jonossa joutuu seisomaan kymmenisenkin minuuttia (ja täällä se tarkoittaa ykköskerroksessa sitä, että jono ulottuu kunnolla ulos asti) eli kovin viime tinkaan koululle tullessa joutuu ehkä kulkemaan portaita. :___D Itsehän en hisseistä tykkää muutenkaan, joten yleensä kiipeän seitsemänteenkin kerrokseen...

3. Läsnäolon tärkeys
Lähes poikkeuksetta kaikilla ottamillani kursseilla pelkällä paikalle raahautumisella saa jo 20-50% arvosanasta. Tämä toimii tietenkin myös toisin päin: jo yksikin poissaolo vaikuttaa arvosanaan ja jos on poissa yli kolmasosan tunneista, kurssia ei pääse läpi vaikka kuinka neuvottelisi asiasta (ainakaan virallisen ohjeistuksen mukaan). Läsnäolon tärkeys tietenkin vielä korostuu niillä kursseilla, joissa pidetään joka tunnilla jonkinlaisia pikkutestejä tai vastaavia. Esimerkiksi "opitaan japania draamasarjasta" -kurssilla on joka tunnilla sanakoe ja kuullunymmärtämiskoe (sisältäen myös "opithan ulkoa kaikki turhakin yksityiskohdat äskeisestä 45 minuutin jaksosta? tässä pari pikkutarkkaa kysymystä, joissa ei ole mitään järkeä" -osuuden) joten minunlaiseni perfektionistit joutuvat hillumaan paikalle kipeinäkin. Tästä päästäänkin seuraavaan kohtaan...

4. Tiukat poissaolosäännöt
Wasedan virallisten sääntöjen mukaan sellainen poissaolosyy, josta saa poissaolon hyväksiluetuksi, on vain influenssa tai muu hyvin herkästi tarttuva tauti. Erään opettajan mukaan esimerkiksi keuhkokuume ei kuulunut tällaisiin tauteihin eli ihan kevyin perustein ei lomailla, ainakaan silloin jos poissaoloja on kertynyt jo muutenkin (= jos kurssin läpimeno alkaa olla vaakalaudalla). Lisäksi myöhästymisen syyksi ei virallisen ohjeistuksen mukaan saa hyväksyä junan myöhästymistä - syy miksi lähden joka aamu kotoa 1,5 tuntia ennen tunnin alkua.

5. Kuulutukset ruokalassa/opiskelijaravintolassa/shokudoussa
Oli pakko mainita ihan siksi, että tämä on jotenkin niin japanilaista. :'D Ruokalan täyttyessä alkaa soida sellainen automaattinen kuulutus, jossa pyydetään häipymään heti, kun on saanut syötyä, että muutkin pääsisivät istumaan. Ja siellä muuten lähes aina lounasaikaan täyttä, eli tuo nauha pyörii aikalailla taukoamatta.

6. Uusintatentti-käsitteen tuntemattomuus
Monilla kursseilla on sellainen käytäntö, että tenttiin joko tullaan tai uusitaan koko kurssi. En tietenkään tiedä käytäntöjä kaikkien kurssien osalta, mutta tähän mennessä oikeastaan kaikilla kursseilla on sanottu, ettei mahdollisuutta uusintatenttiin tai tentin tekemiseen jonain muuna päivänä ole. Comprehensive-kurssin pikkutestejä tosin pystyy kuulemma tekemään jälkeenpäin, jos on ollut poissa hyvästä syystä (= vähintäänkin influenssassa).

7. Keigon käytön vähyys vaihtareiden keskuudessa
Tämä nyt ei liity Wasedaan sinänsä, mutta oikeasti yllättyin siitä miten moni vaihtari - jopa korkeamman tason kursseilla - puhuu opettajillekin perustuttavallisella kaverityylillä kohteliaan keigon sijaan. Välillä oikein särähtää korvaan, kun joku vastaa opettajalle tyyliin "ううん、知らない" (ja tämän lauseenhan voi kääntää "en tiiä eikä pahemmin kiinnostakaan tietää"). Itse stressasin hirveästi siitä, että unohdan vahingossa jonkun desun tai masun lauseen perästä tai en muista käyttää sonkeigoa ja annan hirveän huonon ensivaikutelman, mutta ei ehkä olisi tarvinnut. :___D

8. Wasedan kampuksen siivojaamiesten ihailtava työpanos
Wasedan pääkampuksella on rakennusten määrään nähden ihailtava määrä puita. Ne on nättejä ja tykkään niistä erittäin paljon, mutta kampuksen "pää/keskikäytävää" ympäröivät puut on valitettavasti ginnan-puita, ja ginnanin siemenet... No, ne on varsin hyviä keitettyinä chawanmushissa, mutta maahan pudonneina ne muun muassa tarttuu maahan ja kengänpohjiin, putoilee tuulisella säällä päähän ja haisee varsinkin kesäisin ihan järkyttävästi. :___D Tässä vaiheessa tulevatkin kuvaan Wasedan siniseen pukeutuneet harjamiehet, jotka siivoaa kampusta aamuvarhaisesta pitkälle iltapäivään joka päivä ja vähentää näin edes hieman riskiä ginnanin täyteisiin kengänpohjiin. ♥

9. Kolme etunimeä omaava joutuu selittelemään
Siis jos haluaa tulla kutsutuksi kutsumanimellään eikä vaikkapa kolmannella nimellään. Poikkeuksetta kaikki opettajat kutsui mua aluksi kolmannella nimelläni TAI vaihtoehtoisesti koko nimiletkalla eikä moni oikein tunnu tajuavan, kun sanon että kaksi vikaa voi jättää pois. Mutta no, eipä tämä juuri muuten vaikuta kuin nimenhuudossa, mutta toisaalta käy jotenkin sääliksi joitain opettajia, kun ne ontuvasti lausuen tapailee niitä kaikkia etunimiä siellä, vaikka osan voisi ihan hyvin jättää pois...

Lisäyksenä tuohon viimeiseen vielä, että Japanissa ei muutenkaan ole hirveän hyvä omata kolmea etunimeä, koska usein ne tuppaavat pidentämään nimeä liiaksi. Pankkitiliä avatessa työntekijä joutui kirjoittamaan tilikirjani kanteen käsin neljä kirjainta lisää, kun kaikki nimet eivät mahtuneet, ja junakausilippua ostaessani työntekijä joutui nolona sanomaan, ettei nimeni mahdu järjestelmän nimikenttään (ylimääräiset etunimet sai onneksi jättää pois). Mieluiten jättäisin ylipäätäänkin nuo pois täällä, kun tuntuvat aiheuttavan lähinnä sekaannuksia (kuten väärällä nimellä kutsumista) ja ylimääräistä vaivaa, mutta kun joka paikassa käsketään kirjoittaa koko nimi kuten se on passissa...

Täällä on muuten viime aikoina vähän säät kylmentyneet, ja varsinkin aamuisin ja iltaisin on niin kylmä, että villakangastakkikaan ei ole yhtään liian kuuma. Tästä huolimatta lähi-ala-asteen lapset hilluu liikuntatunneilla lyhyissä housuissa ja t-paidoissa... Siis jopa 5-10 asteen lämmössä. D: Purin tätä järkytystä Kengolle jokin aika sitten, ja se vain vastasi, että joo, siellä on ilmeisesti sellaiset pukeutumissäännöt ja sillä itselläänkin oli ala-asteella jonain vuodenaikoina sellaiset pukeutumisohjeistukset, että liikuntatunnilla ei saa pukea pitkähihaista. ...hyrrr. D:

Sunday, October 9, 2016

Kurssit #2

Elämä täällä on ollut ihan hirveän hektistä ja kiireistä viime aikoina, eikä vain koulun osalta vaan muutenkin. Eilen esimerkiksi kierreltiin melkein koko päivä erään koulun festivaaleilla, toissapäivänä hilluttiin Yuurakuchossa ja torstaina taas harrastettiin kotiseutu-sightseeingiä ja käytiin popsimassa pastaa.

Tällä kertaa kuitenkin luvassa juttua lopuista kursseista eli toisin sanottuna maanantain ja tiistain tunneista. En vielä tiedä tunneista muuta kuin sen mitä orientaatiotuntien perusteella sain selville, ja muutaman kurssin kohdalla toivon ihan tosissani, että ensivaikutelma olisi edes osittain väärä... En tosiaan ihan kaikista tykännyt, mutta en uskaltanut enää kolmannessa rekisteröintivaiheessa lähteä vaihtelemaan mitään + kaikki kivoimmat kurssit oli muutenkin tuossa vaiheessa jo täynnä, joten päätin että näillä mennään.

Ma 10:40 - 12:10: 現代社会を読む5-6 (Reading for Subjects in Our Society: Family, University Life, Safety and Global Environment 5-6)

Maanantai on mulla viikon pisin päivä, tunteja on 2. periodista 5. periodiin eli koulu loppuu iltakuudelta (ja kotona olen siis aikaisintaan seitsemän maissa).  Tällä kurssilla nimensä mukaisesti luetaan nyky-yhteiskuntaan liittyviä tekstejä ja sitten vastataan joihin kysymyksiin liittyen luettuun tekstiin + ilmeisesti keskustellaan aiheesta. Ei vaikuttanut kovin mielenkiintoiselta ja orientaatiotunnilla luettu esimerkkiteksti oli vähän turhankin helppo, mutta sopii varmaan ihan hyvin hieman rennompaan sanasto- ja kielioppirakenneharjoitteluun. Ja tosiaan, kieliopin ja sanaston harjoitteluun olisi kyllä ollut ihan nimenomaan siihen tarkoitettuja kurssejakin, mutta tykkään itse opiskella tuollaisia mieluiten suoraan asiayhteydestä, joten tällaiset kurssit ovat minulle mahdollisesti parempi vaihtoehto. 

Ma 13-14:30: 日本語 日本の新聞を読もう6-7 (Reading Japanese newspapers)

Kurssi, jonka otin yksinomaan siksi, etten saanut kurssia, jonka olisin oikeasti tuohon 3. periodiin halunnut. Ei vaikuta kovin mielenkiintoiselta, mutta auttaa varmaan lukemisen sujuvuuteen + uutta sanastoakin tarttunee mukaan ihan kivasti. Tunnilla myös keskustellaan luettuihin juttuihin liittyen, joten pääsee sitä puhumispuoltakin harjoittelemaan.

Kurssi, jonka olisin oikeasti halunnut: メール・手紙を書こう5-7 (Writing Correspondence: Letters and E-mails 5-7)

Kurssille oli ilmoittautunut yli maksimimäärä, ja tietokonearvonta jätti valitettavasti minut pois kurssilta. Vaikutti orientaation perusteella ihan mielettömän hyödylliseltä, mutta en sitten uskaltanut enää lähteä yrittämään kurssille pääsemistä uudestaan (kursseja voi pudottaa 2. ja 3. rekkausvaiheessa, joten periaatteessa kurssille saattaa vielä myöhemmissä vaiheissa päästä), koska en voinut ottaa sitä riskiä, että en pääsisi kurssille ja saisin vain 13 pisteen arvosta kursseja - HYn vaihtareiden kun pitää muista vaihtareista poiketen saada minimissään 14 pistettä (joka on ikävä kyllä myös maksimi).

14:45-15:15 文の構造を考えながら読む5 (Reading while considering sentence structures 5)

Tykkään opettajasta, sopivan jämpti mutta silti huumorintajuinen. Heti orientaatiossa ensimmäisenä saatiin kuulla, että tällä kurssilla ei tule olemaan hauskaa, vaan kurssi on erittäin kuiva ja tylsä kurssi, joka kannattaa jättää pois jos haluaa keskustella tai tehdä jotain muuta hauskaa. ...toisin sanottuna aivan ihanan oloinen kurssi tällaiselle hihhulille, jolla on jo aivan tarpeeksi kursseja jutustelua varten. Lisäksi en juuri tunne japanin lauserakenteen tai kieliopin teoriaa termistöineen, joten tulee nyt sitten niitäkin opittua. Arvosana myös koostuu mukavasti vain loppukokeesta, pikkutesteistä, läksyistä ja läsnäolosta, eli ei tarvi tuntiaktiivisuutta stressata muuten kuin siten, että raahautuu tunneille. :D Täällä tuntuu tosin muutenkin olevan sellainen systeemi, että aktiivisuus tunneilla vaikuttaa lähinnä vain ääritapauksissa, miinusta saa tyyliin vain silloin jos nukkuu tunneilla jatkuvasti tai on näennäisen epäkohtelias tai muuta vastaavaa.

Kävin orientaation jälkeen myös drama workshop -nimisen kurssin orientaatiossa. Kurssi oli samantyylinen kuin keskiviikon Reading out loud -kurssi, mutta vaikutti paljon hauskemmalta - jos nämä kurssit olisi aikataulutettu toisinpäin, niin olisin varmasti ottanut mieluummin tuon draama-kurssin.

15:30 - 17:00 論理的な文章表現:ボランティアと作文を書こう!4-5 (Logical Writing: Let's Write Essays in Japanese with Volunteers 4-5)

Esseenkirjoitusta, jeii. Tämän kurssin otin lähinnä siksi, että kurssilla tulee olemaan reippaasti japanilaisia vapaaehtoisia, ja pääsisin siis kirjoittamisen lomassa juttelemaan natiivien kanssa. Japanilaisten kanssa juttelua tulee tietty harrastettua päivittäin kotona, mutta haluaisin oppia juttelemaan sujuvasti myös desumasu-tyyliin, eli hieman kohteliaammin. Kaiken lisäksi tämän tunnin vapaaehtoisissa on kuulemma opiskelijoiden lisäksi myös vanhempaa väkeä, joten pääsen kenties tekemisiin myös japanilaisten mummojen kanssa. :'D Niin ja tietty kurssista tulee olemaan hyötyä myös siinä mielessä, että pääsen oikeasti harjoittelemaan kirjoittamista JA ennen kaikkea saan oikeasti kunnolliset korjaukset teksteihini, kun ensin opettaja korjaa suoranaiset virheet ja sitten pääsen vielä natiivien kanssa hiomaan tekstin mahdollisimman luontevaksi.
Ai niin, ja tämä on myös ainut tunti comprehensiven keskiviikon kurssin lisäksi, joka pidetään jossain muualla kuin rakennuksessa 22, eli pääsee vähän tutustumaan yliopistoon muutenkin.




Yliopistoon tutustumisesta puheen ollen: yllä pari kuvaa Wasedan kampuksen sisällä olevasta puistosta. Ihan kunnon puisto on kyseessä - myös kalalammikko löytyy.

Ti 10:40-12:10 日本の良さを知る:「伝統文化を学ぼう!」実践編5-8 (Let's Study Traditional Japanese Culture: Practicing 5-8)

En ole erityisen kiinnostunut Japanin perinnekulttuurista, mutta oikeastaan juuri siksi otinkin tämän kurssin - oma-aloitteisesti en nimittäin koskaan tulisi tutustumaan kaikkiin niihin kulttuurin osa-alueisiin, joihin tällä kurssilla tutustutaan. Lisäksi ajattelin, että tällä kurssilla ehtisi ehkä bondailla muiden vaihtareiden kanssa, kun asumismuodon puolesta ei oikein pääse tällaista harrastamaan. :D Anyways, ensi kerralla maalaillaan puulusikoita, ja myöhemmin muun muassa kokeillaan aikidoa, mäiskitään taikorumpuja + tehdään ja syödään temarisushia. Kurssi maksaa aavistuksen erilaisten ainesosamaksujen ja vastaavien vuoksi, mutta 5000 jeniä ei kuulosta kovin paljolta, kun ajattelee että tuolta saa kaikenlaista kivaa muistoksi kotiin ja pari kertaa pääsee syömäänkin. :___D 

Ti 13-14:30 コミュニケーションのための敬語表現5 (Honorific Expression for Communication 5)

Äärimmäisen hyödyllisen oloinen kurssi. Ja siis ei sarkastisesti, vaan olen oikeasti onnellinen, että otin tämän. :D Nimensä mukaisesti kurssilla opiskellaan ja harjoitellaan keigoa, ja mukavasti vieläpä niin, että käydään ensin teoria kunnolla läpi ja sitten vasta aletaan harjoittelemaan - ei siis opetella paria random lausetta ulkoa ja sitten leikitä roolileikkejä, ennen kuin kunnolla edes tajutaan mitä ollaan tekemässä. Itse tosin tiedän jo sen verran keigosta, että voisin kenties hypätä suoraan harjoittelemaankin, mutta eipä tule olemaan ainakaan turhan stressaavaa. :')

14:45-16:15: 要約力をつける4-5 (Summarization training 4-5)

Hyödyttömän oloinen kurssi, jolta odotin jotain ihan muuta. Toisaalta eipä ole ainakaan liian haastava + osoittautuu toivottavasti myöhemmin hyödyllisemmäksi, kuin mitä alun perusteella vaikutti.

Ja siinä onkin kaikki mun syystalvilukukauden kurssit! Yhteensä opintopisteitä vaihdon ensimmäiseltä puolikkaalta kertyy 14, mutta en vielä tiedä kuinka paljon se tulee olemaan Suomeen palatessa - kertoimet kun ovat kuulemma jossain määrin epämääräiset. Työmäärältään täällä 1 pisteen kurssi vastaa suunnilleen HYn 5 pisteen kursseja (kurssista riippuen ehkä jopa laajempaa kurssia), mutta jotenkin musta tuntuu, että nuo kerrotaan suunnilleen 2-3:lla - ei siis todellakaan viidellä. Päivän opetus: älkää tulko Wasedaan, jos haluatte päästä opinnoistanne helpolla. :___D


...mutta opetus kaksi: tulkaa ihmeessä Wasedaan, jos haluatte ostaa lounasta ruuhkaisesta opiskelijakaupasta ja syödä istumapaikkojen puutteessa penkeillä ginnan-puiden alla. :D En tosin suosittele tätä harrastetta tuulisina tai sateisina päivinä ainakaan tähän aikaan vuodesta, koska muuten melkoisella todennäköisyydellä saa päälleen läjän ginnaneita - suomeksi neidonhiuspuun siemeniä.


Jos päähän putoilevat haisevat ginnanit eivät miellytä (itseäni ginnanit sinällään kyllä miellyttävät varsinkin chawanmushissa, mutta en halua niitä päälleni), voi lounasta syödä myös sisätiloissa tai ulkona jossain muualla kuin noiden puiden alla. Rakennuksen 22 kolmoskerroksessa on ihan mukava tila lounastamiseen ja muuhun lusmuiluun, mutta siellä on yleensä melkoisen täyttä ja tuollakin kertaa jouduttiin raahaamaan tuolit ikkunalaudan eteen ja popsimaan siellä - maisemat oli tosin sen verran kivat, että en tiedä voiko sitä joutumiseksi kutsua. :')

Friday, September 30, 2016

Wasedan kurssiorientaatio

Toissapäivänä keskiviikkona alkoi vihdoinkin (tai no, oikeastaan tuntuu että aika olisi mennyt hirveän nopeasti) se ns. varsinainen arki, eli toisin sanottuna kurssit. Oikeastaan tämä ensimmäinen viikko on tosin lähinnä orientaatioita eli tunnit ovat lyhyempiä kuin tavallisesti ja niillä oikeastaan vain kerrotaan mitä kurssilla tullaan tekemään, mutta kerron tästä tarkemmin kohta.

Ennen tarkempia selityksiä haluan kuitenkin sanoa, että tällä hetkellä olen todella iloinen siitä, että lähdin vaihtoon. Kurssivalinnat ovat menneet vähän niin ja näin, ja vähän olen niitä vaihdellutkin jo, mutta jotenkin orientaatioviikosta on silti jäänyt tähän mennessä tosi posiitivinen tunnelma. Tuntuu siltä, että kurssien aiheista ja tasosta riippumatta oikeastaan kaikista tulee melko varmasti olemaan enemmän hyötyä kuin Suomessa käymistäni japanin kursseista (ei tosin sillä etteikö opetus olisi tasokasta helsingissäkin!) ja lisäksi on vain jotenkin ihanaa päästä käyttämään japania ihan kunnolla. :') Pelkäsin myös ennen vaihtoa, että tulen olemaan yksinäinen suomalaishihhuli joka kyyhöttää nurkassa ja syö lounaaksi konbinileivän puiston penkillä korppien kanssa, mutta jotenkin ihmeellisesti näin ei käynytkään. :D Englannin puhumista tulee kyllä vähän ujosteltua, mutta enimmäkseen tulee juteltua japaniksi, niin tuo ei ole tähän mennessä vielä hirveästi haitannut.

 Erittäin huono kuva ensimmäisestä shokudou-lounaastani. Negikaraagedon, en jaksanut alkaa pohtimaan mitä söisi niin otin vain samaa kuin seura. :'D Ja lisäksi nappasin kinpira gobouta. Yhteensä nää maksoi vajaat 400 jeniä.

Anyways, niihin kursseihin! Maanantain ja tiistain kursseista en tiedä vielä mitään, mutta selittelen nyt jotain niistä, joiden orientaatiossa olen käynyt. Täällä on tosiaan sellainen systeemi, että ensimmäinen viikko on orientaatioviikko, jonka aikana voi käydä katsomassa erilaisia ja eritasoisia kursseja. Systeemi on osin kurssikohtainen, mutta suurimman osan kursseista kohdalla orientaatio menee niin, että tunti (90min) pidetään kahdessa osassa (2x40min), joista molemmissa sisältö on täysin sama, joten yhden tuntislotin aikana ehtii siis käydä katsastamassa halutessaan kaksi eri kurssia. Kätevä systeemi muuten, mutta suurin osa kiinnostavista kursseista menee täyteen jo ensimmäisessä ilmoittautumisvaiheessa (ennen orientaatioviikon alkua), joten kiinnostavimmat kurssit joutuu poimimaan jo ennen orientaatioviikkoa.

Laitan kurssien alkuun lyhenteenä viikonpäivän & aikaslotin, niin saatte jotain kuvaa mun päivistä ja ehkä myös Wasedan tuntiaikatauluista. Toisin kuin Helsingin yliopistossa täällä on huomioitu se, että ihmisten täytyy syödä, ja 2. ja 3. aikaslotin välissä on 50 minuutin ruokatauko. Keskipäivän luentoja ei siis täällä joudu jättämään ottamatta siksi, että haluaa käydä kunnolla syömässä. :D 

Ai niin, ja kurssien tasoista vielä se, että Wasedassa japanin kurssit jaetaan tasoihin 1-8. Tasot eivät vastaa JLPT:tä - itse olen läpäissyt JLPT N1:n, mutta tasokoe heitti mut tasolle 6-7.

Ke 10:40 - 12:10: Comprehensive Japanese 5 (総合日本語5)

Keskiviikon ensimmäinen kurssi ja samalla ensimmäinen tuntini koko vaihdon osalta. Olin etukäteen kuullut, että oikeastaan kaikki japanin tunnit pidetään rakennuksessa 22, mutta tämä oli jostain kummallisesta syystä ihan toisessa rakennuksessa (löysin kuitenkin paikalle, jei). Suurin osa meidän ryhmästä (tasoa 5 on ~10 eri ryhmää/luokkaa) on Kiinasta tai muualta Aasiasta, ja jos nyt oikein muistan/katsoin, niin meitä ei-aasialaisia on vain kaksi (minä ja yksi ruotsalainen tyttö jonka kanssa oon kuljeskellut viime aikoina muutenkin). Muutenkin tuntuu, että ns. länsimaalaisen näköisiä ihmisiä on ihan hirveän vähän, mutta ehkä syynä on mun kurssivalinnat...? Ja ei siis sillä että tämä mitään haittaisi, tuo vain paineita kanjien suhteen. :'D Anyways, tämä on kursseistani ainut, joka pidetään useamman kerran viikossa ja on 3 pisteen kurssi (tuntimäärä viikossa = kurssin opintopistemäärä). Kurssilla käsitellään laajasti kaikenlaista paitsi kanjien kirjoittamista, mutta tärkeimpiä asioita ovat pitkähköt raporttikirjoitelmat, joita tullaan tekemään kaksi kappaletta. Orientaatiossa opettaja pelotteli kurssin haastavuudella, mutta alkutestin ja kurssikirjan perusteella vaikuttaa itselleni ihan sopivalta. Itse olen tosiaan etukäteen netissä tehdyn j-cat -tasotestin perusteella suunnilleen tasoa 6-7, mutta osittain olen ihan varmasti reippaasti alemmalla levelillä, joten ajattelin että vitonen olisi sopiva.

Anyways, peruskivalta kurssilta vaikuttaa, eikä pelkästään siksi että on aina satavarmasti lounasseuraa tunnin jälkeen. :') Molemmat opettajat vaikutti mukavilta (perjantain ope on muuten ainut miesope tähän mennessä) ja etenemistahti vaikutti mukavan verkkaiselta. Verkkaisuus on hyvä siksi, että ehdin samalla opetella kirjoittamaan kaikki eteentulevat kanjit... :''D

Ke 13-14:30: Strategic Reading for Advanced Level Texts 6 ストラテジーで読む上級読解入門6

Kurssi jonne hilluin ensimmäinen yliopiston ruokalassa popsitun negi-karaage-donburin jälkeen. Kurssilla luetaan vaikeahkoja tekstejä ilman sanakirjaa, ja ilmeisesti käsitellään lukemiseen liittyviä strategioita. Vaikutti ihan ok-kurssilta, mutta päädyin vaihtamaan tämän pois ihan yksinkertaisesti siksi, että tajusin, että mulla on ihan liikaa lukukursseja. Lisäksi kiinnostuin samaan aikaan pidettävästä toisesta kurssista...

Discussion: learning Japanese from documentary programs 5-6 ディスカッション:ドキュメンタリー・報道番組から学ぶ日本語5-6

Totta puhuen tämä kurssi ei kiinnostanut minua pätkääkään, mutta käväisin orientaatiossa ihan ajankuluksi, ja osin opettajan takia päädyin lopulta vaihtamaan tuon lukustrategiajutun tähän. Kyseinen opettaja oli jotenkin hirveän mukavan oloinen ja pirteä, ja orientaatiossa oli lukemisstrategiatunnin painostavaan tunnelmaan verrattuna jopa hauskaa. Lisäksi kun esittelykierroksella sanoin olevani Suomesta, niin opettaja innostui niin paljon, että eihän kurssia kehdannut jättää ottamatta. :'''D
Mutta ihan vakavasti: tajusin osin tämän orientaation aikana, että esitelmiä sisältävien kurssien välttelystä on loppupeleissä minulle vain ja ainoastaan haittaa, joten päätin sitten haastaa itseni ja ottaa tämän, vaikka kurssilla ei juuri muuta tehdä kuin pidetään esitelmiä ja keskustellaan. Pakko siihen esitelmöintiin on jossain vaiheessa tottua kumminkin... :')

Ke 14:45 - 16:15 Learning Japanese: Reading Out Loud 5-8 声に出して学ぶ日本語5-8

Tämäkin kuuluu niihin kursseihin, jotka valitsin aluksi hieman irvistellen, mutta orientaatiossa päätin kuitenkin, etten missään tapauksessa jätä tätä pois. Kurssi sisältää nimensä mukaisesti ääneen lukemista, mutta myös erilaisia improvisaatiojuttuja, jonkinasteista näyttelyä sekä pelejä ja leikkejä. Ja kyllä, kyseessä on yliopistokurssi. :___D Ääneen lukemista tullaan harjoittelemaan monilla erilaisilla painotuksilla ja lukutyyleillä, josta tulee satavarmasti olemaan hyötyä ääntämyksen kannalta, ja kaikki muu taas auttaa siihen, että japania oppii käyttämään oikeasti ja _nopeasti. Itselläni japani tosin alkaa tulla jo melko automaattisesti ja nopeasti, joten kurssin suurin anti tulee varmaan tuosta ääneen lukemisesta (joka multa ei mene kovin sujuvasti) ja esiintymisvarmuuden  (mahdollisesta...) kasvamisesta.

To 10:40-12:10 Learning Japanese from TV dramas 6-7 テレビドラマで学ぶ日本語6-7
Henkilökohtainen suosikkini kursseista tähän mennessä - ja tämä ei toki liity mitenkään siihen, että tykkään japanilaisista draamasarjoista. :') Katsotaan kurssilla Haken no hinkaku -niminen draama, ja opitaan samalla sanastoa ja kuullunymmärtämistä. Kurssin arvostelu koostuu jaksokohtaisista sanasto- ja kuullunymmärrystesteistä sekä kurssin lopussa kirjoitettavista aineista (+ japanilaiseen tapaan läsnäolosta, jonka paino on muuten kurssista riippuen välillä hyvinkin suuri). Suurin ongelma tällä kurssilla tulee tosin ehkä olemaan se, miten saan pidettyä itseni kurissa, etten katso tuota draamaa eteenpäin itsekseni... Pitää varmaan hamstrata muuta katsottavaa oikein urakalla. :___D

Pe 9-12:10 Comprehensive Japanese 5

Pe 13-14:30 Writing Your Own History 5-8 自分史を書く5-8

Tämän kurssin otin aika kevyin perustein ja vähän randomisti heittämällä, mutta ihan mukavalta (ja rennolta) vaikuttaa. Tavoitteena on saada tammikuuhun mennessä kirjoitettua jonkinlainen tarina itseensä liittyen. Pituus vapaa, mutta 3 sivua on kuulemma vähän lyhyt ja 20 jo aikamoisen pitkä, ja lisäksi tekstillä tulisi olla jonkinlainen kantava teema. Tunneilla keskitytään keskusteluun ja suunnitteluun + toisten raapustusten lukemiseen ja kommentointiin, itse kirjoittaminen hoidetaan kotona. Ei kuulosta kovin kuormittavalta, kun ajattelee että tuota kirjoitellaan aina pikkuhiljaa joka viikko ja kiireisimpinä aikoina saa kuulemma jättää kirjoittamisen vähemmälle - kunhan deadlineen mennessä on valmista. Lisäksi aikansaannoksen laatu ei juuri paina loppuarvostelussa - sen sijaan läsnäolo on 40% arvosanasta (ja 30% lisää saa sillä, että palauttaa kaikki ylimääräiset pikkutehtävät ajoissa).

Lisäksi kävin tuon tarinankirjoituskurssin orientaation jälkeen katsomassa vielä vitostason Improving Skillfull listening for communication -kurssia, mutta totesin, että en ehkä tarvitse enempää keskustelukursseja - varsinkaan, kun tuolla ei varsinaisesti opetella mitään uutta sanastoa tai lausumista tai mitään. Vähän houkutti ajatus helposta opintopisteestä, mutta ehkä en tullut Japaniin asti olemaan lusmu. :D


Se kursseista tällä erää! Osa ehkä vaikuttaa enemmän tai vähemmän hupsuilta kursseilta, mutta kyllä noista hyötyä tulee olemaan - ja tekemistä kyllä riittää varmasti. Lisäksi maanantaille ja tiistaille olen ottanut vähän kuivempia ja asiapitoisempia kursseja, joten opiskelut tulee olemaan varmaan ihan hyvässä balanssissa. Noista maanantain ja tiistain kursseista kirjoittelen lisää sitten, kun tiedän millaisia ne tulevat olemaan. :)

Hieman asiapitoinen merkintä nyt tällä kertaa. Toivottavasti ette tylsistyneet liikaa, koska tällaisia saattaa tulla lisää... :'D

Ai niin, ja näin by the way mainintana: olin melkoisessa flunssassa viime viikonloppuna, ja kuumeilu jatkui vähän vielä orientaatioviikollekin, mutta nyt alan olla jossain määrin parantunut. Nimenomaan jossain määrin - järkyttävä helle ulkona ja voimakas ilmastointi sisällä eivät ole mikään paras mahdollinen yhdistelmä parantumista ajatellen. Onneksi viikonloppuna ei ole luentoja. ♥ Lisäksi huomenna on luvassa Tackey &  Tsubasan sijaan NEWSin dvd:n katselua, wohoo! :D

Thursday, September 22, 2016

Japanimuistojaja: Atami + lähiseutua

Tokiossa sataa taas, joten lusmutaan lähes koko Kengon perheen voimin sisällä löllöilemässä. Tänään sattuu vielä olemaan sopivasti pyhäpäivä, joten Kengon isää lukuunottamatta näillä kaikilla on vapaata eikä kukaan siis pakota rankkasateeseen juoksentelemaan - sade tosin meinaa välillä tulla sisälle asti tervehtimään, mutta ikkunoiden sulkeminen auttaa aika hyvin tähän ongelmaan. :D

Anyways, koska ei siis ole sen kummempia suunnitelmia tälle päivälle, kerron eräästä viimekevään Japaninmatkani pienestä päiväretkestä. Tämän kertainen reissu suuntautui Atamin seuduille, jonne pääsee Tokiosta junalla noin puolessatoista tunnissa. Vähän pitkä matka yhden päivän reissuksi ehkä, mutta jos tekee mieli päästä hetkeksi pois Tokion ihmisvilinästä, niin suosittelen harkitsemaan. :)

Ei menty heti suoraan Atamiin, vaan jäätiin ensin pois Yugawarassa, pienehkössä kaupungissa, joka on ilmeisesti kuuluisa jonkin kuuman lähteen takia. Mekin pysähdyttiin tuolla nimenomaan onseniin päästäksemme, joskin sitä ennen saatiin ensin nousta ihan järkyttävän jyrkkää mäkeä suunnilleen kilometrin verran - tästä pari jossain määrin havainnollistavaa kuvaa myöhemmin merkinnässä.


Ulkoilmaonsen. ♥ En tosin ole ihan varma onko tämä edes ihan oikeasti onsen, kun en oikein tiedä mistä tuo vesi edes tulee, mutta sisäaltaassa vesi oli ainakin niin järkyttävän kuumaa, että kyllä sen voisi kuvitella tulevan jostain kuumasta lähteestä. :D Ulkoaltaassa saatiin aina vähän väliä seuraa ampiaisista, joten aika tulikin vietettyä lähinnä sisällä. Ajasta puheen ollen, mentiin tuonne tosiaan aamupäivästä, ja meillä oli tunti aikaa sekä altaissa lillumiseen että paikalta poistumiseen, joten ei mikään ihan hirveän rauhoittava reissu ollut (varsinkaan loppupuolesta, kun hiustenkuivaaja oli niin surkea etten saanut edes aavistuksen kastuneita latvoja kuivumaan)... Mutta olipahan ainakin halpaa + pääsi kokemaan onsenin päiväreissulla.


Joskus olisi kyllä kiva päästä ihan yöksikin johonkin sellaiseen paikkaan, missä pääsee onseniin lillumaan - osin siksikin, että niissä saa usein ihanaa ruokaa. :') Ehkä tällä reissulla sitten! ...tai siis vaihtovuodella, ei tätä ehkä retkeksi tai matkaksi voi sanoa. :D


Altaiden ja pukuhuonemökin luokse johtavat portaat, kuva otettu matkalla alas ja pois onsenista. Saatiin siis urheilla ihan mukavasti ennen kuin päästiin altaaseen kiehumaan, mutta toisaalta kokemus (ja maisemat!) oli kyllä sen arvoinen. :)


Niistä maisemista puheen ollen, tuon onsenpaikan edestäkin oli ihanat maisemat alas. Seisottiin siinä ihan mukavan kauan tuijottelemassa shinkansenien ja muiden junien suhahtelua alhaalla. :)


Vielä kuva tuon onsenpaikan hotellirakennuksesta. Siellä siis voisi yöpyäkin, jollei olisi yhtä pihi kuin me. Tai laiska, koska yöpymiskamppeiden raahaaminen on rasittavaa. :D


Mäki. Ei ehkä näytä jyrkältä kuvassa (kuva otettu muuten lähestulkoon maantasalta), mutta jyrkkä se todellakin oli. Alas mennessä jyrkkyys vielä korostui, ja itse asiassa käveltiin välillä takaperin että matka sujuisi sulavammin. :__D





Järkyttävän kapea ja aivan liian pitkä tunneli, joka oli pakko alittaa jos haluttiin päästä takaisin asemalle... Hyrr. D:


Ja tässä ollaankin jo Atamissa! Yugawarassakin olisi ilmeisesti ollut jotain pientä nähtävää, mutta ei jaksettu kierrellä, joten hypättiin sen kummempia miettimättä junaan ja lähdettiin kohti Atamia. Yllä olevassa kuvassa aseman edustan jalkakylpyonsen, jossa saa vapaasti käydä uittamassa jalkojaan kuumassa vedessä. Allekirjoittanut seuralaisineen ei käynyt.


Ihana kauppakatu, jossa paitsi myytiin paljon tuliaisia ynnä muuta kivaa, mutta jossa myös pääsi maistelemaan ihan mielettömästi kaikkea ihanaa aina kalaisista herkuista erilaisiin kekseihin ja mandariinihyytelöön asti - joista viimeisintä syötiin muuten varmaan yhteensä kolme kertaa samassa paikassa. ...tähän Kengon äiti sanoisi varmaan mittomonai (voisi kääntää tässä ehkä noloksi tai jopa häpeälliseksi), ainakin jos Kengo kertoisi tehneensä tällaista yksin. :___D Mutta ei voi mitään,  maistiaiset vaan on niin ihania kun pääsee maistamaan kaikkea mitä ei muuten pääsisi syömään. :')


Välipalaa syötyämme suunnattiin Sun Beachille, joka ei tosin tuona päivänä ollut kovin aurinkoinen.


Nättiä oli pilvisyydestä huolimatta. :)




Moon Terrace. Hienoja nimiä näillä paikoilla. :D Kuvan keskellä kauempana näkyvän patsaan edessä oli joku sellainen pareille suunnattu "pistäkää kätenne tähän niin onni on kanssanne" -tyylinen juttu, mutta suihkulähde pärski siihen koko ajan vettä, niin jätettiin onni hankkimatta. :___D




Huomaa kyllä, että Atami on onsenkaupunki, kun välillä on tällaisia paikkoja, joissa maan alta tulee höyryä. Teiden alta jonkinlaisten viemäriritilöiden näköisistä jutuistakin nousee välillä höyryä, niin oli ihan hauska tallustella tuolla ympäriinsä. :D


Lounas. Vihdoinkin. ♥ Tässä vaiheessa kello oli jo lähempänä iltapäivää neljää, ja maistiaisten ahmimisesta huolimatta oli ihan järkyttävä nälkä. Kaikki oli ihan mielettömän hyvää. ♥

Syömisen jälkeen pohdittiin jonkin aikaa mitä tehtäisiin. Oltaisiin haluttu mennä rope waylla ylös katsomaan Atamin linnaa ja Trick Art museota (ilmeisesti aika hauska paikka), mutta oli sen verran myöhä, että kaikki oli jo menossa kiinni. Lopulta mentiin bussilla köysiradan luokse, mutta saatiin hieman tyly vastaanotto, sillä paikka oli menossa pian kiinni, eikä ehdittäisi kuin nopeasti käväistä ylhäällä (tai vaihtoehtoisesti jouduttaisiin kävelemään ylös). Pienen keskustelun jälkeen päätettiin vastentahtoisesti luovuttaa, mutta tässä vaiheessa yllättäen takaa ilmestyikin pieni japanilainen taksikuskipappa, joka oli kuullut meidän keskustelun ja tarjoutui viemään meidät ylös 1000 jenillä (sisältäen myös alastulon!). Kuulostaa ehkä näin kirjoitettuna vähän epäilyttävältä enkä varmaan missään tahansa muualla maailmassa olisi moiseen suostunut, mutta tuo pappa tuntui ihan oikeasti vilpittömästi vain haluavan viedä meidät sinne ylös - olisihan se sääli, jos Atamiin asti ollaan tultu eikä käydä edes katsomassa maisemia. Eikä se miksikään epäilyttäväksi hepuksi osoittautunutkaan, vaan vei meidät oikeasti 1000 jenillä sekä ylös että toi takaisin alas + vieläpä viihdytti meitä koko matkan hauskoilla jutuillaan.


Tässä näette muun muassa Atamin linnan sekä meidän taksikuskipapan päälaen. Tuo taksikuski on ilmeisesti jonkinlainen paikallinen kuuluisuus, joka tuntui tuntevan suunnilleen jokaisen tapaamansa ihmisen ja on kuulemma vilahtanut telkkarissakin useampaan kertaan (ainakin omien sanojensa mukaan, siitä ei oikein tiennyt milloin se vitsaili ja milloin puhui totta :D). Ja tämä ei siis ollut mikään ihan perustaksikuski, vaan enemmänkin sellainen sightseeing -kuski, joka suunnittelee turisteille mukavia reittejä ja kertoo matkalla mielenkiintoisia juttuja eri paikoista. Sitä en tosin tiedä, miten iso osa jutuista on totta, miten suuri osa hepun omaa keksintöä ja mikä osuus taas jonkinasteisia kuulopuheita, mutta hauskaa kuunneltavaa kumminkin. :''D

En muuten kuulemma ollut ensimmäinen suomalainen tuon kyydissä, vaan sen vakioasiakkaisiin kuuluu kuulemma yksi suomalaisjapanilainen pariskunta, ja tämän vuoksi herra tiesikin yllättävän paljon Suomestakin. :)



Maisemat. ♥ Kuvailin lähinnä tähän suuntaan, kun meidän taksikuskin mielipide tuosta äskeisen kuvan linnasta oli jokseenkin, hm, epämairitteleva. Se kun on rakennettu turistinähtävyydeksi joskus 1950-luvulla - ei siis mikään historiallisesti merkittävä rakennus.


Tarpeeksi maisemia ihailtuamme taksikuskimme oli ystävällinen ja vei meidät melkein Atamin asemalle asti, tosin jätti meidät tämän patsaan luokse kuultuaan, ettei oltu vielä käyty katsomassa sitä. Pitäähän sitä kaikkia kuuluisia nähtävyyksiä käydä katsomassa, kun ollaan kerran Tokiosta asti tultu. :D



Keskellä taloja ynnä muita rakennuksia oli vain yllättäen tällainen kapea rappeutunut alue, ja se näytti niin tuohon kuulumattomalta, että oli pakko napata kuva.


Fisut johti meidät kohti asemaa. :') Jos olisi ollut aikaa, niin olisi ollut kiva käväistä myös jossain puistoissa, mutta ei oletettavasti keretty + en tiedä olisiko siellä ollut niin nättiäkään tuolla säällä (tai tuohon vuodenaikaan), joten jäi seuraavaan kertaan.

Anyways, jos joku etsii kohdetta päiväreissulle tai yhden yön retkelle Tokiosta, niin suosittelen lämpimästi (...tai kuumasti koska onsenit, pienellä koska en myönnä harrastavani puujalkavitsejä) Atamia. o/