Tuesday, September 29, 2015

Japani: Ebisu

Alkaa jotenkin itseänikin ällistyttää miten ahkera mutta samalla järkyttävän aikaansaamaton osaan olla. Olen opiskellut todella paljon japania viime aikoina, kirjoitellut enkun kurssin blogia monta kertaa viikossa ja hoitanut kaikenlaista asuntoon littyviä asioita kuten kunnon vuokralaisen kuuluu, mutta silti on miljoona asiaa tekemättä. D: Esimerkiksi japanin kurssin läksyt, koska enhän minä tietenkään niitä tee ikinä ajallaan, kun vain opiskelen JLPT:hen. Ja enkussa olen tehnyt kaikkea muuta paitsi lukenut yhtä äärimmäisen rasittavaa akateemista opusta, jota pitäisi lukea "koko kurssin ajan", ehehe. Asuntoasioissa vajavaisesti ovat sujuneet onneksi vain pyykkiasiat, mutta no, ei kai se mun vika ole, jos en saa pesutuvan ovea auki... Olen tässä rampannut jo useampaan otteeseen vaihtamassa avainta, kun ko. ovi ei vain aukea, mutta kun se kuulemma on "varmasti oikea avain", niin taidanpa marssia seuraavaksi ostamaan oman pesukoneen. :____D

Lisäksi on ollut ongelmia nettiyhteyden kanssa, mutta sitä hoidetaan onneksi jo. :) Operaattorin puolelta eli Soneralta en tosin saanut minkäänlaista apua (paitsi satasen laskun olisin voinut saada jos olisin tehnyt vikailmoituksen), mutta no, jos vika on puhelinpistokkeissa niin eipä se niiden homma olekaan. Eri asia sitten, jos vika onkin tuossa modeemissa, jonka sieltä tilasin... Muuuutta se on sitten sen ajan murhe. Postin seurausjärjestelmä muuten hävitti kyseisen modeemin pariksi viikoksi ja lopulta selvisi että se oli koko ajan odottamassa noutoa Ärrällä, muuuuutta ei siitä nyt sen enempää. 

Mutta mutta. Jos siirrytään nyt vaikka niihin Japanijuttuihin, niin on kivaa muillakin kuin vain bloggaajalla itsellään (koska kuten yleisesti tiedossa on, valittaminen on ihanaa ja lievittää varmaan stressiäkin ja ties mitä). Tämänkertaisena aiheena kaikki hieno ja mahtava ja maata järisyttävä (ei siis kirjaimellisesti, vaikka Japanista puhutaankin), mitä tehtiin kolmisen kuukautta sitten 30.kesäkuuta.


Ensin käytiin tällaisessa paikassa lounaalla. Pääsin pitkästä aikaa leikkimään tuollaisella koneella, jolla tilataan & maksetaan ruoka. Tai no, otettiin Kengon sama annos, niin Kenguska sitten tökkäsi munkin puolesta sitä ruokanappia ja taisi maksaakin... Mutta joka tapauksessa tuli pitkästä aikaa käytyä sellaisessa paikassa syömässä, jossa tällainen kone on. Kätevää jos ei jaksa puhua. :'D


Tsukedon. ♥ Söin tuollaisia paksumpia dipattavia nuudeleita ensimmäistä kertaa elämässäni ja oli niin hyvää, että olisin halunnut heti uudestaan - jäi tosin valitettavasti seuraavaan matkaan. D: Mutta tosiaan, noita nuudeleita siis tosiaan nostetaan tuonne vasemmanpuoleiseen liemeen (/kastikkeeseen, aika paksua se oli) ja syödään. Tuossa liemessä on myös seassa kaikenlaista pientä kivaa, kuten purjoa ja keitetty kananmuna.

Syömisen jälkeen suunnattiin randomisti ja päämäärättömästi Ebisuun.




Näin ensimmäistä kertaa Garden Placen kunnolla. \o/ Tuosta tulee aina nostalgiset tunnelmat kiitos Hana Yori Dango -draaman. Vähän olisi tehnyt mieli poseraata tuon kanssa, mutta jätin väliin kun eihän siinä ole oikeaa tunnelmaa jos ei sada (HYD:n katsoneet tietänevät miksi).


Seuraavaksi käytiin... Öhh, no kuvastahan sen voi lukea: kaljamuseossa. :____D Mehän tunnetusti ollaan molemmat niin alkoholin ja etenkin oluen ystäviä, että joo, ihmettelisin itsekin miten tuonne päädyttiin jos en tietäisi syytä. Ja tuo syyhän oli muuten se, että 1) ulkona oli kuuma, 2) ei ollut muuta tekemistä ja 3) tuollainen sattui tulemaan eteen. Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: sisäänpääsy oli ilmainen.


Omat juomat mukana. ...eikun. Kyseessä oleva juoma on mehua hyytelö-sattumilla, hyvää muuten, muttei meinannut aluksi suostua tulemaan pullosta ulos.



Toi museo yllättävän hauska paikka, sai kivoja kuvia ja sisustus oli aika loisteliasta luokkaa. En ole oikeastaan juuri ollenkaan käynyt museoissa Japanissa, niin siinäkin mielessä oli hyvä kokemus. Käytettiin paikkaa hyväksemme myös oppimismielessä ja luettiin englannin- sekä japaninkielisiä tietotekstejä ääneen. :D ..onneksi muita ihmisiä ei juuri näkynyt.


...jos tätä blogia lukee joku, joka ei ymmärrä suomea niin saatoin juuri antaa itsestäni hyvin harhaanjohtavan kuvan. :___D

Museoilun jälkeen kierreltiin ympäriinsä ihastelemassa Ebisun arkkitehtuuria. Tai jotain muuta hienoa.


 Jotenkin tuntuu, että tämän kuvan olisi ehkä voinut tarkentaa jotenkin paremminkin...


Jotenkin absurdi parivaljakko - tuo oikeanpuoleinen punatiilinen rakennus ja tuo pilvenpiirtejä siis.

Saatuamme Garden Placen ympäristöstä tarpeeksemme lähdettiin eri puolelle asemaa pyörimään ja etsimään jotain kivaa kahvilaa.





Kengon kännykkäsurffailun ansiosta löydettiin tällainen ihana jäätelöpaikka. Eniten kiinnosti tuossa vasemmalla näkyvät ice shake -juomat, mutta päädyttiin tilamaan jäätelöäkin, kun tuolla oli niin jänniä makuja (macchaa, azukipapuja, tuorejuustoa, tomaattia...) + ne oli vielä tehty samana päivänä paikan päällä, niin pakkohan sitä oli maistaa. :) Nettisivujen perusteella valikoimaan kuuluu joskus myös esimerkiksi kabocha, bataatti, kastanja, mustat seesaminsiemenet ja ties mitä, joten pitää varmaan joskus mennä uudestaan.



Otettiin tuorejuustoa, macchaa ja vesimelonisorbettia. Ei mikään paras mahdollinen yhdistelmä, mutta hyviä oli kaikki. Paitsi tuota tuorejuustojäätelöä en välttämättä söisi uudestaan, kun se oli vähän liian tuorejuustomaista omaan makuuni. Tai siis, ei siinä mitään jos se olisi maistunut maustamattomalta tuorejuustolta, mutta kun se maistui enemmän joltain sellaiselta leivän päälle levitettävältä maustetulta suolaiselta versiolta... :D Mielenkiintoista oli anyways.


Jäätelöäkin enemmän haluan tosin tuonne uudestaan siksi, että yllä oleva juoma oli ihan järkyttävän hyvää. ;_; Voisi sanoa, että jopa parempaa kuin Starbucksin frappuccinot - jos siis lähdetään vertailemaan, mutta ne on niin erilaisia kumminkin, että en tiedä onko vertailussa järkeä (tää on muuten yksi asia josta välillä väitellään kengurun kanssa, kun itse en aina tajua mitä järkeä on verrata kaikkea keskenään + en esimerkiksi pysty vertailemaan hyviä ruokia ja sanomaan mikä nyt on kaikista parasta, kun ne on kaikki omalla tavallaan hyviä. ja kenguru taas ei ymmärrä tätä näkökulmaa, mikä on sinällään hauskaa niin onnistutaan melkein riitelemäänkin :D).


Lopuksi käväistiin vielä shoppailemassa Iittalan kaupassa. :) No ei, tehtiin vaan hintavertailua. Ja nautittiin suomalaisesta musiikista.


Iltaruokana odenia. *Q* (+ itupaistosta ja sashimia)


Auringonlasku oli nätti. ♥

Katselin äsken jäljellä olevia kuvia, ja ollaan näköjään oltu niin rasittavan aktiivisia parin viimeisen viikon ajan, että merkinnöillä ei tule loppua vielä ihan äkkiä. Katsoo nyt ehdinkö loppuun ennen kuin lähden taas Japaniin, kun joulukuu lähestyy jo uhkaavasti (ja kyllä, elän ihan samassa ajassa kuin te muutkin ihmiset, ajantajuni on vain kenties vähän poikkeuksellinen).

Saturday, September 26, 2015

Japani kesä 2015: Shibuya & Harajuku

...eli Japani-jutut jatkuu nyt piiitkästä aikaa. :)

Kirjoittelin viimeisimmässä aikajärjestyksessä olleessa Japani-merkinnässä Shin-Yokohaman kirpparista sun muusta, ja kuvien perusteella seuraavana järjestyksessä on Shibuya & Harajuku -visiitti 29.6. Ja tää ei ollut mikään ihan peruskäynti, vaan käytiin tapaamassa erästä Kengon tuttua, johon tämä oli tutustunut Itävallassa käydessään ja samalla toimittiin jonkinasteisina turistioppaina kyseisen tutun ohjaamalle Japaninmatkaryhmälle. Tämä Kengon tuttu toimii siis jonkinlaisena kieli/matkaryhmien ohjaajana, en nyt oikein tarkkaan tiedä millaisten, mutta nämä tällä kertaa Japaniin tulleet kymmenisen lukiolaista (näytti & vaikutti tosin nuoremmilta, mutta en tiedä miten koulujärjestelmä menee tuolla Amerikassa päin) oli kaiketi opiskelleet japania ihan vähän aikaa ja sitten lähteneet Japaniin, jossa olivat kierrelleet ympäri Japania. Kävivät muun muassa kaikenmaailman kouluissa vierailuilla, ja tulivat ihan lopuksi pariksi yöksi Tokioon. Tai oikeastaan Naritalle, josta sitten reilut puolet porukasta tuli käväisemään Tokiossa.

Anyways, Kenguska vähän stressaili etukäteen, että minne tuon joukon oikein veisi ja mitä paikkoja niille esittelisi, mutta sitten tämä sen tuttu kertoi että ne lukiolaiset haluaa kuulemma nähdä Shibuyan kuuluisan risteyksen (Kengon reaktio: "mitä nähtävää siinä on?" :D). Tämä helpotti päätöstä huomattavasti, mutta toisaalta vesitti kaikki Kengon hienot suunnitelmat Tsukijiin ynnä muuhun liittyen. Jälkeenpäin ehkä ihan hyvä, koska ei noista kovin moni olisi voinut kalaa syödäkään. Niillä oli miljoonittain allergioita sun muita muutenkin, niin syömispaikan päättäminen oli... No, aika mahdotonta. Ehdotin family restaurantia, mutta kaikki muut tajusi vasta jälkeenpäin miten hyvä vaihtoehto se olisi ollut. Pöh.

Mutjoo, miitattiin siis Shibuyassa. Tätä ennen juoksenneltiin Kengon kanssa Oomorin Atoressa etsien Kengon tutulle jotain viemisiä, ja myöhästyttiin lopulta tapaamisajasta kymmenisen minuuttia. :D Tavattiin Hachikolla, ihasteltiin supermahtavaa risteystä ja otettiin parit kuvat. Sitten lukiolaisheput päästettiin omille teilleen vartiksi, jonka aikaa me + Kengon tuttu + yksi japanilainen tyttö (Kengon tutun tuttu) juteltiin ja seisoskeltiin, ja ennen kaikkea pohdittiin ruokapaikkaa. Ei keksitty mitään mikä olisi käynyt kaikille (famiresu olisi oikeasti ollut varmaan ainut jossa olisi ollut niille kaikille ruokaa), joten päätettiin ottaa eväät mukaan ja syödä Yoyogi-puistossa. Suurin osa otti ruokaa Tenyasta, osa kävi ostamassa jotain randomia konbinista. Sitten käveltiin Harajukuun ja puistoon (puolimatkassa unohdettiin yksi tyttö konbiniin ja palattiin takaisin etsimään sitä).


Toi puisto on aina niin nätti. ♥


Tässä näkyy meidän matkaseuruetta. Kengo, minä, Kengon tuttu + se japanilainen tyttö käveltiin ilmeisesti aika hitaasti, kun nuo lukiolaiset ehti aina ties kuinka kauas edelle. :'D

Käytiin tuolla edessä näkyvällä pyhäkkö-alueellakin, mutta lukiolaisjengiä ei oikein kiinnostanut enää (ne vissiin oli nähneet samantyylisiä paikkoja jo ihan tarpeeksi), ja lopulta vain käveltiin sen läpi.




Metsästä päästyämme käytiin syömään. :)


Tendon. ♥


Ehtihän tuo vähän jäähtyä, mutta se oli silti hirveän hyvää. *Q* Istuskeltiin tuolla ruohikolla hetken aikaa (mulla oli tosin valkoiset farkut joten istuminen ei oikein onnistunut), lukiolaiset jutteli ja tulkkailin Kengolle niiden juttuja. Se on paljon parempi puhumaan englantia kuin minä, mutta onneksi edes kuullunymmärtämistaito menee toisin päin.

Syömisen jälkeen lähdettiin pois puistosta, ja aika pikavauhtia koska lukiolaisjengi oli jo ehtinyt kyllästyä puihin ja ruohoon. :___D


Anteeksi random ihmiset, en saanut tuosta rekasta muutakaan kuvaa. :D NEWS ♥


Takeshita Doori oli harmillisen tyhjä, se olisi ollut paljon enemmän nähtävyys ruuhkaisempana. D: Lukiolaiset päästettiin taas vapaasti kiertelemään ja ostelemaan (ne löysi mm. sukkia, paitoja ja lolitamekkoja) ja minä + Kengo + Kengon tuttu(/"varaäiti") mentiin kahvilaan istumaan.


Tuolla sai tupakoida kaikkialla muualla paitsi sellaisessa pienessä lasisessa huoneessa, jossa oli vain kaksi pöytää, joten saatiin kyseinen lasikoppi aluksi kokonaan itsellemme. Oli ihan kiva istua siellä omassa rauhassa - siihen asti kunnes huoneeseen tuli kolme japanilaista tyttöä. En tajua miten kolme ihmistä pystyy pitämään sellaista meteliä. :___D Mutta kyllä me silti pystyttiin jatkamaan juttelua + ne auttoi meitä ottamaan yhteiskuvankin. :)

Puhuin muuten aikalailla pelkkää japania tuona päivänä, samoin Kengo, jonka oli alunperin tarkoitus harjoitella englantia, vaikka joukossa olleet lukiolaiset eivät osanneet juuri muuta japaniksi kuin esitellä itsensä + ymmärsivät suunnilleen saman verran. Tuo Kengon tuttu oli kuitenkin aikoinaan asunut Japanissa pidemmänkin aikaa ja oma japanini on huomattavasti parempaa kuin englantini, joten japani oli se luonnollisin yhteinen kieli.

Kahviloinnin jälkeen miitattiin ostoksia tehneet lukiolaiset aseman edessä, hyvästeltiin ne ja lähdettiin Kengon kanssa kahdestaan crepeille. :D


Juustokakkua, banaania, kermaa, kinuskikastiketta... ♥ Syötiin tosin taas yksi crepe puoliksi, koska päivällinen lähestyi uhkaavasti.


Ja hyvä etten syönyt kokonaista crepeä, koska päivällinen oli aivan ihana. ;_; Unagia, (pehmeää) kylmää tofua, ihanaa kimchipossupaistosta...


Tässä näkyy tuo kimchipossu-juttu vielä paremmin. Kengon iskä on hirveän hyvä tekemään tuollaisia pannuruokia. :')


Tätä laitettiin tofun päälle ja syötiin. Se on sellaista punaista tahnamaista mössöä, sisältää muun muassa chiliä, öljyä ja valkosipulia ja on tarkoituksella järkyttävän tulisen näköistä ja tuntuista - mutta ei oikeasti läheskään niin tulista. Tuota voi laittaa myös vaikka riisin päälle furikaken tapaan. :)

Anteeksi muuten sekavahkosta merkinnästä, tuntui että on ihan hirveästi selitettävää niin meni vähän sekavaksi. :D

Friday, September 25, 2015

久しぶり~

Tuosta alkaa tulla oikea vakiotsikko täällä blogissa, kun postausväli pääsee aina venähtämään. En tiedä lukeeko tätä blogia kukaan, mutta jos siellä on yksikin ihmistä edes etäisesti muistuttava henkilö, joka on postauksia odotellut, niin anteeksi viivästyksestä! :( Matkapostaukset ovat jääneet ihan yksinkertaisesti siksi, että kaipuu ja ikävä veivät postausinnon sen jälkeen kun palasin kotiin. Kohtapuoliin tuo ikävän aiheuttaja kuitenkin saapuu tänne valaisemaan pimeitä ja sateisia syyspäiviä, joten luulisi postausinnonkin palailevan pikkuhiljaa. Ja vaikkei palaisikaan, niin jatkan silti Japani-merkintöjä heti kun vain ehdin.

...ja ehdinhän minä milloin vain, tuntuu vain että on ihan järkyttävästi kiireitä opintojen kanssa nyt. Se johtuu tosin suurimmilta osin siksi, että käytän liikaa aikaa "harjoitellen JLPT:hen" eli katsoen japanilaisia variety-ohjelmia ja draamoja. Kielioppiasioiden opiskelua taas en ole vielä kunnolla aloittanutkaan, vaikka tässä on enää pari kuukautta aikaa. Eli ei ihme jos tuntuu kiireiseltä, kun lusmuan 23/7 ja yritän tehdä kaiken aina siinä yhdessä tunnissa. :___D

Anyways, Japanimerkintöjä tulee siis piakkoin, mutta sitä ennen aiheena yliopisto ja kaikki siihen liittyvä. Kuten se, että asun nykyään Vantaalla, wohoo. \o/ En tiedä olenko tätä aiemmin blogissa maininnut, mutta aiemman soluhuoneeni vuokrasopimus oli tosiaan vain yhden vuoden mittainen, joten oli pieni pakko etsiä jonkinlainen uusi asunto tilalle. Olin vielä elokuun puolivälissäkin ilman asuntoa tai tietoakaan sellaisesta, mutta sitten käväisin eräässä esittelyssä (oli muuten 1. asuntoesittelyni koskaan) ja seuraavana päivänä juoksentelinkin virastoissa hakemassa erinäisiä papereita vuokrasopimusta varten. Jajaja nyt mulla on sitten söpö kaksio. :)



Sisustus ei nyt ole vielä ihan viimeisen päälle valmis, esimerkiksi matot on vähän missä sattuu ja ajattelin hankkia vielä jonkun pienen pyöreän ruokapöydän + ylipäätään sisustaa tätä asutumman näköiseksi. Etsin muuten asuntoa sillä asenteella, että joku minimaalinen kopperokin kelpaa, mutta sellaisia ei vain yksinkertaisesti ollut (paitsi jotain ylihintaisia 10 neliön kylppärittömiä yksiöitä tai 500 euron soluhuoneita), joten päädyin sitten tänne. Eikä haittaa, koska tykkään tästä tooosi paljon. ♥ Vuokrakin on kokoon ja asunnon kuntoon nähden halpa, eikä sijaintikaan ole paha, vaikka alueen maine ei mitään huippuluokkaa olekaan. Yksi asia mitä rakastan täällä on vihreys (siis verrattuna Helsingin keskustaan) - nyt oikeasti jopa huomaan että syksy on tulossa, eikä tarvitse lähteä kotikotiin asti sitä tarkistamaan.

Yliopistosta voisin mainita sen verran, että japanin tunnit on tänäkin vuonna kivoja, muu on sitten vähän pakkopullaa. Yhdellä japanin tunnilla saatiin vieraita parista japanilaisesta yliopistosta ja jaksoin vaihteeksi olla aktiivinen ja lähteä joukon mukana syömään (+ juomaan). Ja hyvä, että lähdin koska oli tosi kivaa. :) Välillä tuntuu, että osaan rupattella random ihmisten kanssa luontevammin japaniksi - siitä huolimatta että välillä tulee sellaisia hetkiä, ettei vain yksinkertaisesti saa sanottua mitä haluaisi (koska ei esim. tiedä vastaavaa sanaa japaniksi tai ei osaa ajatella, mikä niistä kaikita aikalailla samaa tarkoittavista sanoista sopisi kyseiseen tilanteeseen). Japaniksi on niin helppo kommentoida toisten juttujakin: "eee?", "hee?", "aaaaa".. ...joo, kuulostan aika suurella todennäköisyydellä idiootilta, mutta mitäs pienistä. :____D

Mulla on tällä hetkellä opintojen suhteen jonkinlainen pohdintavaihe menossa, koska ensinnäkään en tiedä mitä haluan opiskella toisena sivuaineena (käännöstiede olisi ok muuten mutta en saisi sitä tänä vuonna suoritettua kokonaan) ja toisekseen en tiedä milloin haen/pääsen vaihtoon. Sen verran tosin on pakko sanoa, että jos en pääse tämän vuoden haussa vaihtoon (eli ensi vuodeksi vaihtoon), niin joudun ottamaan ensi vuonna aika reippaasti maisterin opintoja - kandin (vähimmäis)opinnot kun eivät tule enää riittämään opintotuen minimivaatimuksiin. Ja lähtemään vasta maisterina vaihtoon. Suunnittelen tosin suorittavani maisterin opinnot kokonaan Japanissa, että katsoo nyt lähdenkö koskaan varsinaisesti vaihtoon...

Aa niin, ja kuten tuolla ylempänä mainitsinkin, JLPT:kin lähestyy taas. Tänä vuonna olisi tarkoitus läpäistä se vaikein eli N1-taso, mutta katsoo nyt mitä siitä tulee, kun kieliopin opiskelu on vielä ihan vaiheessa. Toisaalta mun japani on nyt sitä tasoa, että kirjojen lukeminen sujuu ongelmitta (luin juuri Kyoichi Katayaman Sekai no chuushin de, ai wo sakebun ja muitakin on jonossa), joten ehkä voisi kuvitella, että saan kieliopin läpi vähemmälläkin opiskelulla? We'll see. Tai ehkä vain kiristän opiskelutahtia. :D

Nyt häivyn kuuntelemaan jotain englanninkielisiä podcasteja ja raapustamaan niitä jotain upeaa ja syvällistä enkkublogiini. Älkää ihmetelkö jos profiiliini ilmestyy joku random enkkublogi - ajattelin kyllä pistää sen suljetuksi niin ettei kukaan vahingossa eksy lukemaan. :') Mutta sitä ennen muutama äärimmäisen hellyyttävä kuva pikkuotuksista, jotka ehtii aina kasvaa luvattoman paljon sillä välillä kun en näe niitä...





Ne on niin suloisia ja pehmoisia kuvissakin. ♥ Topista on enemmän kuvia yksinomaan siksi, että Lakuväpän (mikälie sen nimi sitten onkaan) kuvat ei oikein tunnu ikinä onnistuvan - mutta yhtä söpö sekin on. :')