Back to school

...harmi vaan että yliopisto ei oikeastaan ole koulu. Mutkun toi otsikko on niin ihanan kliseinen ja puhki kulutettu ja muutenkin sulosen ärsyttävä, että halusin kumminkin välttämättä käyttää sitä.

Muttajoo, mulla olisi muutakin tekemistä, mutta tänne kirjoittaminen inspiroi juuri tällä hetkellä enemmän. :) Tää viikko on ollut tosi kiireinen, kun oon rampannut junalla joka päivä Helsinkiin ja takaisin, mutta kuvia ei ole oikein mistään (paitsi jostain ruoista ja artsusta XD), niin en oikein tiedä mitä kirjoittaisin... Oon nyt joka tapauksessa enemmänkin kuin vain teoriassa opiskelija, wohoo. \o/ ...ei tosin sillä, että luennot tai vastaavat olisi vielä alkaneet, mutta orientaatioviikko on ainakin ollut ihan hauska tähän mennessä. Paljon mukavia ihmisiä ja ihanan vähän tutustumisleikkejä. :') Ainoa huono puoli on ollut se, että olin viime viikolla flunssassa = oon edelleen ihan nuhainen ja ääni on maassa ynnä muuta ihanaa. Niin ja tietty myös se, että oon niin suuntavaistoton ja huonomuistinen, etten vieläkään muista missä kaikki yliopiston rakennukset sun muut on ja mistä niihin pääsee sisään, mutta ehkä mä joskus opin ne. Toivottavasti.

Yliopistosta puheen ollen, kävin tänään ostamassa ensimmäiset oppikirjani. Kuvan kirjojen yhteishinta Suomalaisessa oli about 80e. ...mjoo, ehkä ihan hyvä että hain sitä opintolainaakin. :___D Vähän ärsytti ostaa noita (koska ne oli niiiin kalliita), kun oon päntännyt Minna no Nihongon kakkososan ties kuinka monta kertaa, mutta toisaalta mun kielitaito on hyyvin epätasainen, joten noissa kirjoissakin on ihan varmasti jotain mitä en tällä hetkellä muista/osaa. Tosta puuttuu vielä muutama kirja, joista toisen ajattelin jättää ostamatta ja toisen menen kohta etsimään jostain netin syövereistä.

Kielitaidosta puheen ollen, ensi viikolla alkaa JLPT-ilmoittautuminen ja mun olisi tarkoitus mennä tänä vuonna suorittamaan kakkostaso. Harry Potterin lukeminen sujuu aikalailla ongelmitta, niin ajattelin että voisin päästä ton läpi...? :D 

 
Pakko muuten mainita, että vaikka ilmottaudun jo kakkostasolle (ja aion läpäistä sen!!), niin se ei tarkoita että mun japani olisi mitenkään kovin korkeatasoista. Tai siis, JLPT:tä ajatellenhan mulla on ihan ok taidot, koska ymmärrän japania ja osaan (periaatteessa) lukea - en tosin aina muista juuri oikeaa lausumistapaa, mutta kanjeista pystyy päättelemään merkityksen +  jos mulle annetaan vaihtoehdot (kuten jlpt:ssä) niin keksin yleensä aina oikean lausumistavankin. :D Kielen tuottaminen sitten... Kännykällä/koneella menee kilometriviestitkin, mutta käsin en osaa kirjoittaa välttämättä edes kaikkia katakanoja. Ja puhuminenkin menee vähän miten sattuu, kokemuksen mukaan kaikista sujuvimmin izakayassa istuessa. :D
Niin ja vielä sekin, että kun usein japania opiskelleet tuntuu osaavan nää kohteliaammat desumasut paremmin, niin mun taas on tosi vaikea kytkeä kohteliampaa puhemoodia päälle, vaikka se teoriassa sujuukin. Plus vielä se, että draamojen ansiosta mulla on esim. romanssisanastot  hyvin hallussa, mutta moni muu (esim. opiskeluun liittyvä) sujuu vähän vaihtelevammalla menestyksellä.

Mutta se japanista tältä erää, kirjottelen ehkä aiheesta lisää sitten kun nää yliopiston kurssit sun muut alkaa. :)

Syy miksi mun pitää päästä Helsinkiin asumaan asap: junalla tullessa mulla on aina liikaa ylimäärästä aikaa, joka tarkottaa sitä että väistämättä menen shoppamaan mun opintotukia pois. Vaikka nehän pitäs säästää Japanin matkaan. D: (juu olen esimerkillinen opiskelija)

Luulin saavani Helsinki-asuntoni avaimen vasta ensi maanantaina hoasiin jonottamalla, mutta sainkin eilen viestin tämän hetkiseltä asukkaalta ja saankin ko. avaimen jo lauantai-iltana. \o/ Tää tosin tarkoittaa sitä, että 1) joudun menemään Helsinkiin ylihuomennakin ja 2) mun pitää jotenkin saada joku sängyntapainen muilutettua sinne asuntoon ennen maantantain ja sunnuntain välistä yötä. Nyt kun mulla on mahdollisuus välttää aamuyöllä herääminen (mulla on ens maanantaina japania klo 8:15), niin todellakin haluan hyödyntää sitä. :D

Anyways, nyt häivyn jonnekin tästä koneelta, koska mun pitää lähteä huomenna n. klo 8 junalla. o/

Japan day 26 & 27

Hellous kylmästä Suomesta! :) Aika menee niin järkyttävää tahtia, että en tajua miten on mahdollista että tultiin jo toissapäivänä Suomeen. Luulin että täällä olis vielä kesä, mutta eilisen ~20 astetta olis mennyt varmaan nahkatakissakin... Joko oon vaan tottunut Japanin reilun 30 asteen lämpötiloihin (+ kuumuutta korostavaan kosteuteen) tai sitten täällä on oikeesti kylmä. Joka tapauksessa hiukset ja iho kiittää, kun lämpötila & kosteusprosentti ei enää vaihdu niin radikaalisti sisä- ja ulkotilojen välillä. :D

Mutjoo, kirjottelen nyt vielä lyhyesti parista viimisestä Osaka-päivästä ja ehkä vielä myöhemmin jotain ostoksista sun muusta (tuotiin tosin tällä kertaa lähinnä karkkeja joten ehkä skippaan sen :D).


13.8.

Eli meidän tokavika kokonainen päivä Osakassa.

Syötiin aamupalaa Choco Crossa. Mulla oli sellanen mangojäätelöannos, josta ette saa kuvaa koska tää Shikon annos on paljon mielenkiintosemman näkönen. En oo ilmeisesti vieläkään tarpeeksi narsistinen tykätäkseni kyseisen kahvilan peiliseinistä, kun häiritsee hirveesti istua siellä kun näkee koko ajan sivusilmällä itsensä... XD

Terveellisen ja ravintoainepitoisen aamiaisen jälkeen tallusteltiin hetken aikaa Shinsaibashisujilla ja lähdettiin sitten Osakajon puistoon. Juu kyllä, käydään siellä näemmä melkein joka päivä. :D

Käytiin matkalla ostamassa vähän ilotulituksia. :) No ei, käveltiin vaan tosta ohi puistoon päin tallustellessa ja yritettiin vertailla hintoja Tokioon verrattuna - ongelmaksi muodostui vain se, ettei meillä ollut aavistustakaan paljon noi Tokiossa maksaa. :D

Toi paikka näytti kyllä ihan nimensä mukaiselta paikalta: hoitamattoman oloista nurmikenttää, ylikasvaneita puskia ja epämääräsiä ukkeleita. Eli siis niin järkyttävän mielenkiintosen ja hienon olonen paikka, että päätettiin vaan kävellä ohi kuten aina ennenkin.

Osakajon puistoon saavuttuamme etsittiin joku random penkki, jolla istumista ei oltu vielä kokeiltu, ja syötiin meidän eväät = melonileivät. Meinattiin unohtaa syödä noita tällä matkalla niin oli nyt pakko popsia yhdet sellaiset näin viime tingassa.

Luulin että kaskaita pyydystävät lapset olis joku myytti, mutta täällä nää oikeesti juoksentelee verkkojen ja häkkien kera... :___D

Komeita juoksijapojuja. ..or not. :D Vaikee sanoo kun mulla tuolloinkin pyöri päässä koko ajan ihan toinen juoksemista(kin) harrastava saman kansan edustaja.

Kun kerran puistossa ollaan, niin pitäähän sitä jotain puistoruokaa syödä, joten syötiin karaagea = mielettömän hyvää friteerattua kanaa.

...ja karaagen jälkeen lähdettiinkin jo takaisin Nambaan päin. :__D Kaikki muut pyrkii viettämään ilmastoiduissa sisätiloissa niin paljon aikaa kuin mahdollista & kävelemään mahdollisimman vähän, me taas ilmeisesti tykätään kiusata itseämme niin kävellään ympäriinsä niin paljon kuin mahdollista.

Bentojen syöminen oli jäänyt vähän vähiin, niin piti vielä korjata sekin asia ennen kotiinpaluuta. :)



14.8.

Yessss edustan. :___D Aamupalailtiin Caffe Solaressa. Olisin toki voinut ottaa morning setin, mutta halusin ilmeisesti välttämättä smoothien niin piti sitten maksaa vähän enemmän.

Shikon salaatti etualalla, mun lämpimät täytetyt leipäset hyvin huonosti näkyvissä taaempana.

Japani on tunnettu siisteydestään, Osaka taas... No, on se yleensä siistimpi kuin Kouvola. :D

Päätettiin enemmän tai vähemmän hetken mielijohteesta mennä käymään Sumiyoshi Taishalla. En oikein muistanut miten sinne mentiin, tiesin vaan että Nankai Namban asemalta ainakin pääsisi, joten sinnehän me mentiin.

Päädyttiin lopulta vähän eri paikkaan kuin olin ajatellut, nimittäin Sumiyoshihigashin asemalle Sumiyoshitaishan sijaan. Ei tosin sinänsä haitannut, juna oli kivan tyhjä ja aseman nimen ansiosta tiedettiin suunnilleen minne suuntaan meidän piti lähteä (= länteen).

Oon nähnyt ton sillan monta kertaa kuvissa, mutta en ole ikinä vaivautunut ottamaan siitä tarkemmin selvää (kuten en koko sumiyoshi taishasta muutenkaan kun oon tällanen lusmuturisti), joten järkytyin kun siinä olikin portaat. Tai siis, ei kai silloissa yleensä ole portaita...? :D Ei siitä tosin varmaan muuten pääsisi ylös.

Kuvan epämääräisellä ilmeellä varustetun otuksen ajatuksia: "Ihanaaihanaaihanaa en kaatunut taaksepäin portaissa. Vielä kun selviäisi hengissä alaskin ;__;". Niiden portaiden askelmat oli järkyttävän pienet. D:

En ole varma näinkö yhtään länsimaalaisia turisteja tuolla, mutta kotimaan matkailijoita näkyi jonkin verran. Koreaa ja kiinaakin taisin kuulla vähäsen, eli ainakin muutama ulkomaalainen turisti meidän lisäksemmekin on tajunnut lähteä vaihteeksi pois Namban ja Umedan ympäristöstä.

Tässä kuvassa on jotain niin absurdia... Tai siis, enhän mä toki väitä ettei toi pachinkoa mainostava raitiovaunumainen liikenneväline sopisi maisemaan.

Sumiyoshitaishan aseman toisella puolella oli joku tällanen pikkupuisto kukkineen ja puluineen. Olis varmasti ollut vanhoine pappoineen varsin hauska nähtävyys, mutta ei käväisty kuin tuossa reunalla ottamassa muutama kuva.

...niin ja juoma-automaatilla tietty myös. Varsinkin kesällä näitä ilman ei kyllä pärjäisi (konbineja löytyy kyllä melkein joka nurkasta mutta kuka nyt niihin jaksaa astella sisään... XD).

Puluset. ♥

Ei kovin kauan viihdytty Sumiyoshi Taishalla tai sen ympäristössä, vaan aika pian oltiin jo Sumiyoshitaishan asemalla odottamassa junaa. Ehkä tätä vois kutsua tehokkaaksi matkailuksi? :D

Loistokuva, mutta käytiin Sumiyoshi Taishan jälkeen syömässä liukuhihnasushia. Syötiin samaisessa ravintolassa viime vuoden keväänäkin, ja siellä oli edelleen yhtä kova meteli: sushikokit huuteli kaiken aikaa ja aina asiakkaan sisään tullessa kaikuva irasshaimase-kuoro sai melkein toivomaan, ettei olisi juuri se vilkas lounasaika, jolloin ihmisiä lappaa sisään jatkuvasti... :D Tän kuvan etualalla näkyvä heppu leikkaa juuri jotain jättitonnikalaa, josta nää ilmotti oikein juhlallisesti ja esitteli kyseistä fisua asiakkaille hyvin innoissaan. Me oltiin valitettavasti siinä vaiheessa ehditty jo syömään sen verran monta lautasellista kaikkea muuta, että jäi maistamatta, vaikka maguro onkin yks mun lempparifisuista.

Sushin jälkeen käväistiin huviksemme Amemurassa.

Amemura-visiitin syynä ei toki ollut se, että siellä on suurehko Starbucks, eiii missään tapauksessa. :__D

Starbucksin jälkeen vuorossa oli ice dogit, eli jäätelöllä täytetyt hot dogit ! ...no ei sentään. Haluisin kyllä joskus maistaa noita (osittain siksi että haluun tietää miten niiden syöminen oikein onnistuu - en usko että ainakaan siististi), mutta ton frappuccinon jälkeen ei oikein tehnyt mieli. Pystyisikin syömään taukoamatta, niin Osaka olisi oikee unelmakaupunki. D:

Seuraavaksi lähdettiin taas Osakajokoueniin. Käytiin siellä tällä matkalla oikeesti ihan liian usein, mutta se oli niin kiva ruokapaikka. :__D

Kuvan pointtina esimerkki parien yhteensopivasta pukeutumisesta. :D Tollasta näkyy täällä enemmän kuin Suomessa - toisaalta parejakin näkyy reippaasti enemmän kun ihmisiäkin sattuu olemaan muutama miljoona enemmän. Plus mun paritutka toimii ehkä vähän liian aktiivisesti nykyään.

En edes muistanut että mitarashi dangot on niin hyviä. *Q*

Dangojen lisäksi oli pakko vielä päästä näppäilemään meidän lempiautomaattia tuossa puistossa, nimittäin tätä ihanaa jäätelöautomaattia. ♥ Häagen-dazsin jäätelöitä saa toki paljon halvemmalla kaupasta, mutta ajattelen ton vähän samaan tyyliin kuin kahvilat: maksan myös siitä, missä syön.

Istuskeltiin jäätelöinemme penkillä ja seurattiin hetken aikaa pululauman elämää, kunnes paikalle saapui japanilainen pikkutyttö, joka sai vartissa ajettua joka ikisen pulun piiloon penkkien taakse. :D Japanilaista tehokkuutta I guess. Jäätelöiden popsimisen jälkeen lähdettiin takaisin Nambaan, tällä kertaa vaihteeksi junalla - ihan viimeisen päivän kunniaksi.

Kuten aikaisemminkin oon useampaan kertaan maininnut, niin Osakassa saa reippasti huomiota länsimaalaisena, ja vähän kaikenlaiset tyypit salarymaneista ja nuorista tytöistä pikkulapsiin tuijottaa & kommentoi hyvinkin avoimesti ja kuuluvasti, mutta juttelemaan tulevat on useimmiten nuoria miehiä/poikia (tai vaihtoehtosesti vanhoja ukkoja, mutta nää tapaukset löytyy yleensä jostain metsiltä, vuorilta tai nähtävyyksien lähistöltä). Oon tällä matkalla yrittänyt ignoorata kaikki helout (= haroot) sun muut, mutta ilmeisesti meillä on joku viimeisen päivän kirous, koska saadaan aina silloin riesaksemme jotain järkyttävän sitkeitä heppuja... Ihan koomisiahan ne on mutta en osaa kieltäytyä kohteliaasti japaniksi (mun kohtelias japani on ihan järkyttävää muutenkin), niin tulee aina vähän epäkohtelias fiilis. :D

Anyway, tosiaan Shinsaibashisujilla kävellessä tavattiin pari tällasta nuorta miestä, jotka vaan yllättäen pongahti jostain, ja tuli enkuksi juttelemaan. Toinen niistä oli vasta palannut Englannista niin se olis halunnut puhua englantia, mutta en saanut mitään selvää sen puheesta niin vaihdettiin aika äkkiä japaniin. Juteltiin ensin jotain Suomesta sun muusta, sitten ne alko kyselemään jotain että mitä ollaan tekemässä tänään. Mun hälytyskellot ei tietenkään soineet, niin sanoin vaan ihan rehellisesti että en oikein tiedä et varmaan kierrellään vaan kun lähetään huomenna kotiin. Ja sitten tuli tietty tää perusehdotus: "mennäänkö neljästään jonnekin pitämään hauskaa?" (japaniksi siis verbillä asobu, kuulostaa ehkä suomeksi vähän epäilyttävältä XD). Olin silleen jotenkin että 'ei, mun poikaystäväkään ei oikein tykkäis' ja aattelin että toi olis ihan vedenpitävä syy, mutta niiden vastaus olikin "eihän sun tarvi kertoo sille :)". ...joo siinä vasta hienoja miehiä. \o/ Mutjoo, on luultavasti aika selvää että mun vastaus oli edelleen ei, ja pujahdettiin Shikon kanssa pakoon johonkin random kauppaan kun ei kiinnostanut enää toistella samaa asiaa uudestaan.

Illalla käytiin vielä Choco Crossa. Oltaiisin haluttu maccha-jäätelöannokset mutta kun päästiin vihdoin kassalle, niin saatiinkin selville että kaikki niiden jäätelöannokset oli siltä päivältä loppuunmyyty. D: Tilasin sitten vaan macchalatten ja kateltiin Shikon kanssa pöydästä, miten moni muukin yritti tilata samaisia annoksia. En tajua miksei tollasista voi vaikka pistää lappua jonnekin tai vaikka mainita asiasta ovella, säästäis huomattavasti aikaa niin niiltä työntekijöitä kuin asiakkailtakin...

Mutjoo, syötiin sitten loppujen lopuksi supermarketruokaa hotellilla. :D Yllä oleva on Shikon annos, mä taas halusin välttämättä jäätelöä niin söin sellasen järkyttävän ison parfait-jutun (+ "alkuruoaksi" jotain tulisia marinoituja kurkkuja).

...ja näin hienosti päätettiin meidän tämänkertainen kuukauden reissu. n__n Tällä kertaa aattelin muuten pysytellä edes jossain määrin aktiivisena bloggaajana matkojen ulkopuolellakin, koska oon aika varma että Aasian tutkimuksen opiskelustakin riittää kirjotettavaa. En tosin lupaa mitään. XD

Japan day 25

Enää pari päivää kotiinpaluuseen! Meillä ei oo enää juuri muuta tekemistä kuin syöminen, joten hyvä vaan että lentoon ei ole enää kauaa. :D Telkkarissakin on toiminut taifuunin (joka tosin ohitti Osakan aika loistavasti) jälkeen vain 2 kanavaa, niin illat hotellilla on vielä tylsempiä kun normaalisti.

Syötiin tänään aamupalaa Caffe Solaressa. Se myyjäpoju kysy englanniksi että halutaanko yksi vai kaksi haarukkaa (tosin eleiden perusteella se tarkotti veitsiä), ja mulla kesti hetken aikaa rekisteröidä mitä se oikein sano. Tai siis, ei me ehkä kumminkaan samoilla aterimilla syödä...? :___D Vastasin sitten japaniksi että kaks kiitos ja se myyjä oli silleen että "ai niin sähän puhuitkin japania :D".

Pannukakkujen jälkeen ruokashoppailtiin vähän ja ostettiin jotain perusjuttuja kotiin vietäväksi (& vietiin tietty ne hotellille), ja sen jälkeen lähdettiin Osakajon puistoon.

Osakajo Hallissa oli Disney on Ice tänään = paljon pikkulapsia Disney-mekoissa. :D Oltiin tän kuvan ottamishetkellä juuri päästy kyseisestä esityksestä tulossa olevan ihmismassan läpi.

Kaunista. Tai sitten ei. XD

Kisu. ♥ Tossa vieressä oli kolme poikaa kalastamassa, ja päästiin myöhemmin vähän eri kohdassa puistoa todistamaan miten poliisi läksytti niitä - tossa puistossa on nimittäin kalastus kielletty, ja kieltokylttejä on sen verran tiuhaan että niitä on aika mahdoton olla huomaamatta.

Tää puisto jätetään näemmä kesällä kesannolle tai jotain, kun kaikkialla on niin ylikasvanutta. :D Talvella tuolla on aika karun näköistä, mutta ilmeisesti kesäkään ei oo mikään paras mahdollinen aika ihailla maisemia. Ei sillä että toi mikään kovin hieno puisto tosin olis muutenkaan. :D

Pakollinen kuva bloggaajasta itsestään. Ilmeilen taas kuin mikäkin ja muutenkin mielettömän onnistunut kuva kuten näkyy, mutta ei ollu oikein muitakaan. :__D

Syy puistoon tulemiseen: takoyaki. Toi on vaan niin mielettömän hyvää. ♥

Oltiin menossa yhdelle noista kojuista (sellaselle missä myytiin sellasta maitosta kakigooria tai mitälie olikaan) katselemaan otettaisiinko jotain, ja siellä oli niin innokkaat myyjät ettei voitu jättää ostamatta. :D Siinä oli töissä sellanen mies ja nuorempi nainen, ja varsinkin se mies oli tosi innoissaan kun kerroin (koska ne kysy) että ollaan Suomesta. Se oli silleen "aaa finrando! muumin! tove jansson!" etc. XD

Jos tuntee ton puiston niin huomaa varmaan kuvistakin, että me tosiaan aikalailla käveltiin ympyrää tuolla ja kaarreltiin & kierreltiin samoista paikoista useita kertoja. :D

Kisu nummer tvo. Toi maukui kuin mikäkin, niin ei jäänyt huomaamatta vaikka se olikin aika hyvin maastoutunut.

Kuvan pointtina heinikoituneen puiston ohella poliisi ja pikkupojat. Se poliisi vaan pyöräili ihan rauhallisesti tossa tiellä, sitten se pysähtyi ja kääntyi, ja talutti pyöränsä tonne metsään - edelleen hyyyvin rauhallisesti - ja pysäköikin sen oikein huolellisesti tuohon noiden poikien taakse, ja sitten vasta se pyrähti vauhtiin ja alkoi läksyttää noita. :D

Oltaisiin kävelty tosta, mutta siellä näytti olevan joku pappakokous meneillään, ja todettiin olevamme liian nuoria ja väärää sukupuolta, joten ei sitten menty häiritsemään.

Istuskeltiin tuolla penkillä ja pohdittiin minne mentäisiin syömään, ja lopulta päädyttiin jättämään puistoruoka sikseen ja lähtemään Nambaan.

Ja koska Osaka on niin pieni että joka paikkaan voi kävellä, ei tietenkään menty junalla vaan käveltiin. Täällä vois hyvin mennä izakayaan tai jonnekin ja missata viimisen junan, kun jopa Umedastakin jaksaa kävellä Shinimamiyaan. :D

Toi kuvan keskellä näkyvä pari oli niin järkyttävän kiireinen, että niiden oli pakko aina mennä punasilla valoilla yli, mutta liikennevalojen välit ne käveli aina niin hitaasti että saatiin ne joka välissä kiinni. XD

Syötiin eräässä nimeltä mainitsemattomassa family restaurantissa kovaäänisten lasten ja tuijottavien poikajengien keskellä, ja tarpeeksi jumitettuamme palattiin hotellille. Huomenna suunnitelmissa syömistä, syömistä ja syömistä. Kioto jää näillä näkymin väliin koska money, mutta ens kerralla sitten (...samainen lause on muuten tullut sanottua varmaan jo kolmella Japaninmatkalla).