Apinointia ja paviaaneilua (in Tokyo)

Heippahei jälleen! Ollaan nyt matkan loppupuolesta aktivoistuttu paikasta toiseen juoksemisen suhteen, joten postausaiheitakin on hieman kertynyt. Kirjoitan nyt 21. päivästä, mutta kerron ensin lyhyesti mitä ollaan tehty sen jälkeisinä päivinä:

22.5.: Hillutiin Ginzan lähistöllä muun muassa tavaratalojen ruokaosastoja kierrellen ja ilmaisia maistiaisia popsien. Lisäksi koluttiin Yuurakuchon aseman lähellä sijaitsevia Japanin eri alueille omistettuja ruokakauppoja (toistaiseksi mitään ostamatta).
23.5.: Käytiin konbinissa ostamassa lounasta ja voitettiin samalla purkillinen jäätelöä, wohoo. Allekirjoittanut vietti päivän kuumehouruisena ja totesi olevansa liian japanilaistunut miettiessään voiko mennä olohuoneeseen syömään muiden kanssa, ettei vain tartuta flunssaansa keneenkään (kysyttäessä vastaus tähän oli muuten "tietenkin voit! ...tai siis, eihän sulla mitään yskää tai tällasta ole? hyvä, sitten se ei tartu").
24.5.: Kukaan ei uskonut ettei mulla ole enää kuumetta ja voin loistavasti, joten päivä meni leppoisasti neljän seinän sisällä. :D
25.5.: Käytiin syömässä sushia kolmen 40-70-vuotiaan japanilaisen miehen kanssa ja samalla vilkaistiin mun mahdollista tulevaa vaihtoyliopistoa (varmistus-sähköposti ei ole vieläkään tullut). Selitän tarkemmin myöhemmin, mutta ihan jottei isukki tai joku muu huolestu: nuo 3 miestä olivat siis Kengon setä ja pari sen työkaveria, käytiin erinäisistä syistä sen toimistolla ja saatiin sitten bonuksena ilmaista sushia. :')
26.5.: Tokyo Dome Cityssä palloilua, maailman parasta udonia (Marugameseimenin mentaiko-onsentamago-udon), kameralla leikkimistä ja pesäpallomailan heiluttelua batting centerissä.
27.5.: ...ilmeisesti sadepäivä. Toivottavasti ainakin, koska ei olla näköjään tehty yhtään mitään ainakaan kameran perusteella. :____D
28.5.: Lounastettiin Tenyassa (halpaa mutta hyvää tendonia), käväistiin Yokohamassa pyrähtelemässä ja halailemassa pikachua ja illallista popsittiin family restaurant Saizeriyassa. Pienen budjetin päivä siis.
29.5.: Vähän edellistä suuremman budjetin päivä: käytiin Kengon kaverin kanssa Nikkossa. Kyseessä sama heppu, joka aiemmin ilahdutti läsnäolollaan viime kesän Kamakura-reissulla. Ei ehkä saatu Nikkosta irti niin paljon kuin olisi pitänyt, mutta kiitos seurassani olleen kaksikon, oli varsin viihdyttävä reissu.

 
Ei ole vieläkään siis ihan arjeksi muuttunut tämä Japanielo, vaikka (lähi)maisemat ja teknisten vimpainten nappulat alkaakin käydä tutuiksi (viimeaikoina opituista toiminnoista mainittakoon kuuman veden näppääminen päälle, tiskikoneen ohjelman vaihto sekä telkkarin tallennettujen ohjelmien poistaminen).

Anyways, siirrytään nyt vihdoinkin siihen reilun viikon takaiseen lauantaihin eli 21. päivään.

Hypättiin aamulla Keihin-Tohoku-linjan junaan päämääränä jokin tuntematon asema, jonka läheltä toivottavasti löytyisi jotain mielenkiintoista nähtävää. Jos tietää yhtään miten hyviä me ollaan päättämään asioita tai olemaan spontaaneja (okei, joskus onnistuu, mutta ei yleensä), niin pystyy ehkä arvaamaankin miten tämä tarina päättyi: ei lopulta keksitty mitään paikkaa, joka tuntuisi tarpeeksi mielenkiintoiselta, ja seistyämme junassa suunnilleen 40 minuutin verran noustiin random asemalla ulos ja hypättiin saman tien saman linjan toiseen suuntaan menevään junaan - toisin sanottuna palattiin siis takaisin edes poistumatta asemalta. Jes. En suosittele kokeilemaan samaa. Lippuporteista poistumatta takaisin palaaminen on sitä paitsi jossain määrin laitonta - en toki sano, että me näin oltaisiin tehty, mutta näin mainintana vain... :___D

Ei palattu Oomoriin asti, vaan jäätiin lopulta pois Hamamatsuchon asemalla.

Tokyo Tower + Starbucks = täydellinen yhdistelmä.

Ei sillä, että oltaisiin kummassakaan käyty tosin.

Käveltiin ja kuvailtiin.

Löydettiin turistivirtaa seuraamalla pienehkö nähtävyyden tapainen paikka. Leikittiin ensin kameralla  ja viihdytettiin toisiamme pylväspiilosta leikkimällä (...), mutta sitten löydettiin muuta viihdettä:

Nimittäin eräs lähisukulaisemme apina ja eräs vielä lähempi lähisukulaisemme lajiltaan ihminen. 

Niin söpö. ;_;

...mutta se paviaanista, en halua aiheuttaa enempää aggressioita eläinaktivisteissa tai sen puoleen eläintenvihaajissakaan (enkä suoraan sanottuna tiedä itsekään, mitä tällaisista pitäisi ajatella enkä ole yhtään varma näyttääkö tuo iloiselta vai surulliselta), joten siirrytään muihin nähtävyyksiin:

Kuten näihin. ...rakennuksiin siis, ei noihin kanssaturisteihin.

Illallisena yakisobaa, korokkeja sekä ravunlihaa epäilyttävästi muistuttavaa ei-ravunlihaa.

Ja jälkiruokana Cozy Cornerin jättituulihattuja. ♥ Käytiin kotimatkalla ostamassa. Vasemalla rajoitetun ajan myynnissä oleva kermavaahtoa sisältävä tuulihattu ja oikealla vaniljavanukasta sisältävä versio. Itse söin oikean puolimmaisen, mutta kermainenkin oli yllättävän hyvää. :')

Japani #3 Ruokaaaaaaaa (ja ei oikeasti juuri muuta)

Hohohoo ja hauskaa joulua ja niin pois päin.

Kerrotaan ensin vähiten tärkeimmät asiat: mulla heitti eilen päässä lähes koko päivän ja pelkkä konbini-visiitti (käytiin ostamassa lounasta) 30 asteen helteessä oli jostain syystä ihan mielettömän väsyttävä. Vähän lounaan jälkeen alkoikin sitten järkyttävä päänsärky ja niskakivut, ja luulin ensin että ne johtuu jostain huonossa asennossa hillumisesta tai venyttelyn puutteesta, ja venytellen aikaani tuhlaten kärsin iltaan asti. Vähän ennen päivällistä sitten lopulta tuo tälläkin hetkellä tuossa vieressä lojuva mieshenkilö huomasi tilani (futonit oli ulkona tuulettumassa joten puolinukuin istualtaan vaatekaappiin nojaten, saatoin näyttää lievästi huonovointiselta) ja pakotti mittaamaan kuumeen. Ja kuumettahan mulla oli, vaikka mittari piippasikin niin pelottavan nopeasti, että ehdin jo sanoa että ei näköjään ole lämpöä... Pelkäsin hetken saaneeni kesäflunssan (joka on kuulemma Japanissa hirveää tuskaa, kun on niin kuuma), mutta jotenkin kummallisesti olinkin tänään aamulla ihan täysin terve. :____D Olin itse asiassa jo päivällisellä ibumaxin ansiosta niin pirteä, että ärsytti kun sain syödä pelkkää udonia, kun muut sai kalaa. :D Japanilaisten ylihuolehtivaisuus on ihan mukavaa, mutta en ole ihan sataprosenttisen varma, onko kovin hyväksi paranemista ajatellen, että laitetaan syömään pelkkiä nuudeleita...

Mutta se japanilaisten uskomusten epäilemisestä ja mun kuulumisista, jotka tuskin kiinnostaa kiviäkään (tai ehkä niitä kiinnostaisikin, mutta lukeminen ei vain luonnistu), ja siirrytään puhumaan 19. & 20. päivästä. Eipä me taaskaan mitään erityisempää tehty, mutta yritän pitää mielenkiintoa yllä tylsillä selostuksillani.

19. päivä ei olla kuvien perusteella tehty oikeasti mitään muuta kuin syöty, mutta uskaltaisin kuitenkin näin varovasti veikata että ollaan sen lisäksi myös lusmuttu, löhöilty ja laiskoteltu. Mulla on pieni aavistus, että oltaisiin käyty lähikaupoissa pyörimässä, mutta en ole varma asiasta. Joka tapauksessa, Kengon isukki oli luvannut tuoda meille lounasta ja annettiin sille valinnan suhteen vapaat kädet. Pussista paljastui friteerattua possua riisillä sekä friteerattuja jättikatkarapuja riisillä. Allekirjoittaneelle kyllä kelpasi, mutta tuo toinen olisi halunnut ilmeisesti jotain ihan muuta - enkä kyllä sinänsä ihmettele, kun ajattelee mitä illalliseksi oli:

Nimittäin karaagea, eli friteerattua kanaa. Terveellinen päivä siis. :___D

Kengon äitin karaage on oikeasti niin hyvää, ettei ole vielä kertaakaan tullut tarvetta syödä karaagea muualla... Täydellisen rapeita ja mehukkaita, sopivan valkosipulisia ja kaikinpuolin täydellisiä. ♥

Seuraavana päivänä oltiin myös melko laiskoja, mutta raahauduttiin kuitenkin yhden asemanvälin päähän Kawasakiin asti. Kierreltiin Bic camerassa töllöttämässä telkkareita sun muuta mukavaa, jonka jälkeen alettiin pohtia lounasta. Lazonassa (kauppakeskus, jossa oltiin) on ihan kiitettävästi ruokapaikkoja, mutta onnistuttiin lopulta karsimaan lähes kaikki niistä pois eikä nettihaullakaan tuntunut oikein löytyvän mitään ihan täydellistä, vaikka meille molemmille olisi kelvannut "ihan mikä vaan" (= "ihan mikä vaan paitsi x ja xx ja xxx"). Lopulta päädyttiin ostamaan ruokamme kaupasta ja menemään puistoon syömään. Ollaan molemmat niin hyviä päättämään asioista, että onnistuttiin käyttämään tähänkin eväänetsimiseen kokonaisuudessaan suunnilleen tunnin verran, ja lopulta päästiin istahtamaan syömään vasta myöhään iltapäivällä.

Puistopiknik!

...tai no, enemmänkin kauppakeskuksen takapiha varustettuna penkeillä, betonilla ja parilla hassulla ruoholäntillä. Mutta oli hauska piknikki silti, eikä ihmisiäkään ollut liiaksi (johtuen kenties osin siitä kovasta tuulesta, joka vaikeutti syömistä).

Olen kokenut jonkun valaistumisen tässä viime aikoina, ja ymmärtänyt, ettei blogin kuvissa välttämättä tarvitse näyttää asialliselta, ihmismäiseltä tai ylipäätään millään tapaa hyvältä - itse asiassa parempi postata vaan suoraan ne epäonnistuneimmat otokset. :) Joten tässä siis tämänkertainen "en nuku mulla on vaan silmät kiinni" -otos ft. ruoka ja vihreä tee.

Vähän kallis, mutta ihana bento. ♥ Halusin ostaa sellaisen boksin, joka sisältäisi mahdollisimman paljon kaikenlaista ja varsinkin sellaisia juttuja, joista tuo toinen ei ole niin innostunut = joita en pääse niin usein syömään. Näihin sisältyvät muun muassa daigakuimo (nuo potaatit vasemmassa nurkassa) sekä
renkon (lootuksenjuuri), joka on yksi ihanimmista japanilaisista vihanneksista. Seuralaiseni söi kylmiä nuudeleita mm. kananmunan ja vihannesten kera (näkyy kuvissa, mutta nuudelikerros on vain peitossa) ja lisäksi noita jotain rullia, joiden sisältöä en nyt millään muista. Hyvää oli kaikki ja syöminenkin oli hauskaa heti sen jälkeen, kun oltiin vaihdettu paikkoja niin, ettei tuuli enää puhaltanut hiuksia mun ruokaan... :___D

Yllä yksi meidän lukuisista kavereista. Ne muut ei tosin niin hanakasti tulleet tekemään tuttavuutta, joten kutsutaan niitä nyt vain hyvänpäiväntutuiksi. 顔見知り ja silleen. Tämä yllä näkyvä yksilö sen sijaan olisi halunnut tutustua meihin hyvinkin läheisesti, jopa liiankin, ja lopulta jouduttiin valitettavasti hylkäämään sen ystävälliset lähestymisyritykset, kun ei haluttu jakaa meidän lounasta sen kanssa.

Kaunista luonnonmaisemaa.

Lisää potentiaalisia uusia ystäviä, joilla oli tosin ihan tarpeeksi kiirettä toistensa kanssa lähentymisessä - ne oli kirjaimellisesti sanottuna kiinni toistensa nokissa.

Rankan shoppailun jälkeen (ei muuten ostettu mitään) käytiin vielä ostamassa jälkiruokaa マザー牧場n jäätelöpaikasta. Niillä on ihan mielettömän hyvää vaniljajäätelöä, mutta päätin tällä kertaa olla vähän seikkailumielisempi ja valitsin tällaisen maccha-parfaitin. Sisältää muun muassa vanilja- & macchajäätelöä, azukipaputahnaa, macchakastiketta, jotain kakkupaloja (jotka oli mauttomuudessaan ja turhuudessaan ainut huono asia koko annoksessa) + pohjalla vielä maitovanukasta. Niin hyvää. ♥ Himoan täällä lähes päivittäin jäätelöä, kakkuja, vanukkaita ja muita herkkuja, mutta seuralaiseni saa mut joskus makeaan kohdistuvan innostuksen puutteessaan miettimään, haluanko itsekään oikeasti ihan välttämättä syödä jälkiruokaa vaiko en. Vastaus on kuitenkin, että kyllä, haluan ja tulen tästedeskin olemaan huono ihminen ja ostamaan kalliita ja ylisokerisia ihanuuksia, vaikka tuo toinen ei niitä söisikään (se tosin söi yllänäkyvästäkin lähes puolet ja vieläpä tykkäsi). Japanissa on liian paljon kaikkia ihanuuksia, joten kaikki mahdolliset hetket pitää käyttää hyödyksi, että ehtii maistaa kaikkea. :____D

Iltaruokana sashimia ja perunasalaattia + kuvasta puuttuvaa tororoa.

Kengon sisko toi jälkiruokaa: Baskin Robbinsin sakura-jäätelöä. Ajattelin ensin, ettei tämä olisi erikoisempaa, mutta se olikin ihanan suolaisenmakeaa ja hyvää. ♥

Ei liity yllä olevaan jäätelöön (onneksi) mitenkään, mutta koska telkkarissa pyöri äsken juuri sopivasti torakanmurhaus-suihkeen mainos, niin haluan kertoa teille ilouutisen: näin tänään kesän ensimmäisen torakan. Se oli tosin vielä hyvin pieni, mutta kasvaa luultavasti varsinaiseen kesän alkuun mennessä ihan mukavan kokoiseksi - paitsi jos tuo heppu nyt onnistui tappamaan sen. Se halusi välttämättä esitellä torakanjäädytys-suihketta mulle, ja osin tämän ansiosta torakka pääsi syöksähtämään iloisesti liikkuvana karkuun (eikä suinkaan jäätynyt). 

Yllä oleva tiivistettynä: Japanin kesä on ihana. Eikä se ole vielä edes oikeasti alkanut, vaikka viimeisten parin päivän lämpötilat vastaakin telkkarin säätiedotuksienkin mukaan keskikesän lämpötiloja.

Tokio #2: epämääräistä palloilua

Muuuuuu.

Aloitin tämän merkinnän kirjoittamisen tiistaina, mutta oli niin kiire lusmutessa että kirjoittelu vähän jäi. Mutta anyways, käytiin maanantaina pitkästä aikaa Asakusan ja Tsukijin suunnalla, joten tässä tulee taas tällainen pieni kuvapläjäys.
...alkaen parista varsinaisesti aiheeseen liittymättömästä ruokakuvasta:

Maanantain ravintoainerikas ja terveellinen lounas: pussinuudeleita. Vasemmalla makuna suola ja minulla taas soija. Ihan hyvää, mutta lievästi sanottuna köyhää. Ensi kerralla pitää muistaa ehdottaa, että voitaisiin edes heittää merilevää päälle. :__D

Samaisen päivän iltana syötiin muun muassa hambaaguja - eli jauhelijapihvejä.

Pöydästä löytyi myös hotaruikaa eli jonkinlaista kalmaria. Kenties joidenkin mielestä vähemmän ruokahalua herättävästä ulkomuodostaan huolimatta ihan hyvän makuisia, kunhan vaan muistaa napata silmät pois ennen syömistä - ne kun on inhottavan kovia. Ja ei, tarkoituksenani ei ole viedä kenenkään merenelävistä vähemmän tykkäävän tai merenelävien silmien napsimisesta kylmiä väreitä saavan ruokahalua. :D

Vielä muutakin tuli syötyä. Täällä ei tosiaan ole koskaan tarjolla vain yhtä ruokalajia, vaan pöytään ehtii aina ilmestyä monenlaista ennen syömään käymistä ja joskus vielä syömisen aikanakin. Tänäkin päivänä pöydällä oli ensin vaan nuo hampurilaispihvilautaset, mutta pöytään ilmestyi kummasti kaikenlaista sillä välin kun pidin yksityistä photoshoottia pihvilleni... :D

Mutta sitten asiaan, eli Tsukiji-Asakusa-päivään!

Meidän oli tarkoitus mennä ensin Tsukijiin, mutta hypättiin vahingossa junasta Asakusareitin mukaan ja jäätiin pois Kandassa. :___D En tajua miksi, mutta seurattiin vahingossa vaan sen kummempia ajattelematta junareittiä, jonka seuralaiseni oli hakenut Asakusaan menemistä varten eikä tajuttu asiaa ennen kuin seistiin Kandan aseman ulkopuolella, ja pohdittiin minne suuntaan pitäisi lähteä. Joo, ilmeisesti meistä kumpaakaan ei ole siunattu suuremmilla älynlahjoilla (oikeasti tuota toista tosin on, allekirjoittaneen tyhjäpäisyys on vain tarttunut). Kandassa sitten pohdittiin hetken aikaa, että miten päästäisiin halvimmalla Tsukijiin ja päädyttiin lopulta kävelemään Akihabaraan, josta jatkettiin matkaa metrolla. Ehdotin kävelyä Tsukijiin asti, mutta ei ehkä olisi ollut ajallisesti kovin järkevä ratkaisu, kun matkaa olisi ollut kumminkin reilu kolmisen kilometriä - ja tämä siis olettaen, ettei oltaisi eksytty, ja mehän ei muuta tehdäkään kuin eksyillään.

Akihabaraan päästyämme leikittiin hetken aikaa otakuja ja muun muassa ostin pari loistavaa levyä Shikolle tuliaisiksi sadalla jenillä kappale (eli aivan mielettömiä tuliaisia tulossa siis!!), ja sitten hypättiin metroon kohti Tsukijia.

Pakollinen kuva tästä... Öh, intialaistyyppisestä temppelistä? Älkää luottako mun tietoihin, en muista enää yhtään mikä tuo on, mutta mikään buddhalainen temppeli se ei ainakaan ole. :__D

Nätti maisemakuva. Tätä katsoessa ensimmäinen mieleentuleva asia on tosin se, että tuolla keskellä näkyvällä pienemmältä kadulta saa hyviä joskin kalliita tuulihattuja. :') Itse suosittelen tosin sitäkin enemmän Cozy Cornerin jumbo tuulihattuja - ehdottomasti parhaita tuulihattuja ikinä. ♥

Kuvan pointtina ei ole sushiravintola, vaan tuo patsasheppu, jota luultiin molemmat ensin oikeaksi ihmiseksi. ...ja vasemman puoleinen heppu on muuten ihan elävä, ihan siltä varalta, että jäi epäselväksi kumpi se patsas on.

Ihmisiä riitti.

Syötiin samassa paikassa, jossa ollaan syöty joskus ennenkin (ei tosin siellä, jossa mun ruoassa oli mato), ja saatiin taas ovella "misokeitto ilmaiseksi" -kupongit. Meinasin ensin olla tylsä ja tilata ikura-donin tai uni-ikura-donin, mutta päätin sitten vaihteeksi tilata tällaisen useammanlaista merenelävää sisältävän annoksen. Sisältää kahdenlaista maguroa, kampasimpukkaa, pari ravunkoipea, unia (merisiiliä), ikuraa + tamagoyakia eli sellaista makeahkoa munakasta. Niiiiin hyvää. ♥

Syömisen jälkeen häippäistiin kohti Asakusaa ja jäätiin pois metrosta Iriya-nimisellä asemalla - ihan vaihteen vuoksi, ettei aina käveltäisi Uenosta Asakusaan. Oli ihan hyvä asemavalinta - ainakin sellaisille, joille ei ole merkitystä sillä mihin suuntaan Nakamisedooria kävelee (me käveltiin nimittäin tällä kertaa temppeliltä porttia kohti :D).

Sky Treen bongailua.

Jei, perillä. Kuvassa vasemmalla näkyvä mies käveli meidän kanssa melkein samaa matkaa koko matkan, ja vuoroteltiin aina siinä kumpi ohittaa kumman... :___D

...kuvia, joista ei ole sen kummempaa sanottavaa. :____D Ihmisiä riitti taas, ei tosin vielä tässä kohdin kovin paljoa.

Sky Tree! Se ei tosin yksinään ole kuvan pointti...

...pointtina on Sky Treen ja Snoopy-ilmalaivan romanttinen kohtaaminen keskipäivän sinitaivaalla. :) Ei tosin ollut keskipäivä, mutta no, mitäs pienistä.

Luokkaretkeläisiä riitti. Ja turisteja.

Oltaisiin haluttu ottaa ennustukset, mutta epäonneksemme huomattiin molemmat olevamme niin köyhiä, ettei kummallakaan ollut 100 jenin kolikkoa lompakossa. Muita kolikoita olisi kyllä ollut riittävästi, mutta ennustuksesta riippumatta toisi varmaan aika huonoa onnea, jos alkaisi lämpsimään jotain 10 jenin kolikoita siihen maksuaukkoon... :___D

Minäkin olin siellä - ei pelkät murretta suoltavat luokkaretkeläiset.

Ueno-maisemaaaaaa.

Käytiin myös Ameyokossa - jälleen kerran, ihan siksi että oltiin lähistöllä. Käytettiin taas ihan liikaa aikaa sen löytämiseen (tosin matkalla tuhlattiin aikaa myös esimerkiksi mansikka- ja meloni-currypakettien tutkimiseen - myös sinivalkoista currya olisi löytynyt), mutta perillä todettiin, että ei itse asiassa kumpikaan erityisemmin tykätä kyseisestä paikasta. :___D En nyt jaksa alkaa sen tarkemmin syitä selittämään, mutta ei tuolla nyt sinänsä hirveästi mitään ole - lähinnä paljon väärennöksiä kalliita merkkitavaroista ja kalliita hedelmiä tikussa.

Päivän iltaruoka!

Illallisena ajifryta eli friteerattua makrillia (?), moyashi(itu)-liha-kimchi-paistosta, mustekalaa, jotain kalaa + perunasalaattia ja parsakaalia (joka on muuten oikein hyvää japanilaisen majoneesin kanssa). Ylemmän kuvan kuvun alla lilluvat jollekin kenties epäilyttävät vihreät molluskat ovat kiivipaloja.

Ja tilanteeseen sopivasti häivynkin tästä päivälliselle. o/