Saturday, September 24, 2016

Lusmuamista, virastoilua ja viinirypäleitä

Heipä hei, ja koska en tiedä miten muutenkaan tämän merkinnän aloittaisin, niin kerron ensin siitä, miten tämän talon toinen pääruoka-aine riisin ohella on nykyään viinirypäleet. Tästä saamme kiittää toista Kengon mummoista - tuo meinaan lähetti alkuviikosta tänne järkyttävän suuren laatikollisen viinirypäleitä. Lisäksi kyseinen paketti saapui vieläpä erinäisistä syistä pari päivää myöhässä, joten nyt ollaan sitten kauhealla kiireellä kaksin käsin (kirjaimellisesti koska täällä viinirypäleet kuoritaan) joka ilta popsittu noita rypäleitä, ettei ne kerkeäisi pilaantua. Joukossa on herkullisempia ja vähemmän herkullisempia lajikkeita, joskin mun mielestä kaikki tähän mennessä on olleet makeampia ja enemmän viinirypäleen makuisia kuin mitkään mitä olen koskaan Suomessa syönyt... Kertoo jotain japanilaisten hedelmien laadusta - kyllä siihen on syynsä miksi hedelmät on täällä niin kalliita. Ensinnäkin nuo on kaikki isompia kuin mitä olen koskaan Suomessa syönyt ja toisekseen ne vielä maistuu jotenkin tosi viinirypälemäisiltä (en edes tiennyt että rypäleet voi maistua niin tuollaisilta) ja makeilta. Ihania. ♥ Olen tosin varmasti ainut tässä taloudessa, joka vielä ajattelee noin... :D

Mutta se rypäleistä! Niiden lisäksi olen nimittäin käynyt kaupingintalolla rekisteröimässä osoitteeni sekä liittymässä kansalliseen terveysvakuutukseen, postipankissa tekemässä pankkitilin, Shibuyassa pyörimässä muiden HY:n Wasedan vaihtareiden kanssa (meitä on yhteensä 3), Wasedassa hakemassa opiskelijakorttini yliopistolta, eräällä toimistolla istumassa ja kuuntelemassa melkein neljä tuntia putkeen hyvin termitäyteistä työkeskustelua (tosin aina noin tunnin välein tuli kysymyksiä siitä syökö suomalaiset kissat jogurttia tai ymmärtääkö ne suomea) ja lisäksi vielä päälle opiskellut japania ja harjoitellut japaninlausumisen pikkutarkkoja yksityiskohtia oman yksityisopettajani kanssa. Niin ja syönyt muitakin hedelmiä, mutta ehkä nuo rypäleet nyt täytti tämän merkinnän hedelmäkiintiön. Ja kävellyt eilen illalla Oomorin pimeillä pikkukujilla syöden jäätelöä ja jutellen kahden nuoren japanilaisen miehen kanssa iloisesta kaljuuntumisesta (p.s. toinen noista kahdesta oli kengo), mutta siitä lisää myöhemmin. Ehkä. Tai sitten ei.


Mutta mennään nyt kronologisessa järjestyksessä kumminkin! Esinnäkin, viime viikon maanantaina käväisin Wasedalla MEXT-stipendin saaneiden orientaatiotilaisuudessa. Meitä oli ehkä noin parikymmentä, eli ei mikään kovin suuri joukko ollut kyseessä. Ehkä noin neljäsosa joukosta oli aasialaisia, muista taas en osaa hirveästi sanoa. Juttelin parin tytön kanssa, joista toinen oli Puolasta ja toinen taas Ranskasta, eli kyllä Eurooppavahvistustakin oli paikalla. Ja mun vieressä istuneen pojan nimi näytti epäilyttävästi ruotsalaiselta. Itse orientaatiotilaisuus oli melko lyhyt ja pidettiin kokonaan japaniksi (koska kaikki nyökytteli siinä vaiheessa kun kysyttiin riittääkö japani). Lähinnä saatiin tietää kaikkia perusjuttuja, esimerkiksi mitä ei stipendiaatteina saada tehdä. Nämä kielletyt jutut olivat hyvin yllättäviä juttuja: ei esimerkiksi saada olla kokonaan käymättä luennoilla tai muuten stipendi menee tauolle, apua. Toinen juttu mikä pitää muistaa on se, että ei saada olla poissa Japanista kokonaista kuukautta, koska meidän pitää joka kuukausi käydä allekirjoittamassa joku lappu, että stipendi maksetaan.

Lisäksi saatiin ohjeet pankkitilin avaamiseen. Ohjeet oli ihan mielettömän hyödylliset: papereissa luki tarkalleen, mitä pankista löytyviin lomakkeisiin pitää täyttää ja mitä pankkiin tulee ottaa mukaan. Toisaalta sain tosin myös pankissa itsessään yhtä hyvää ja tarkkaa ohjeistusta, mutta no, kivahan se on että on tuplavarmistus siitä, että kaikki menee juuri niin kuin pitää. Jos joku muuten meinaa hankkia Japanissa pankkitilin, niin Yuuchosta eli postipankista saa ainakin nykyään avattua tilin myös ilman hankoa (eräänlainen nimileimasin) ja allekirjoitus riittää. Lisäksi mukaan tarvitsee ottaa vain passi ja resident card (rekisteröidyllä osoitteella!), ja tilikirjan saa samantien mukaansa (kortti tulee noin viikon päästä postissa).

Ennen pankkitilin avaamista jouduin tosin käymään Shinagawan City Hallissa rekisteröimässä osoitteeni. Paikan löytäminen tuntui ensin hieman hankalalta, mutta lopulta kyseessä olikin sama rakennus, jossa aikoinaan käytiin katsomassa se yksi maanjäristysfilmi lähellä Ooimachin asemaa. Saatiin ensin äärimmäisen huonot ohjeet siihen, mikä lapuke pitää täyttää ja miten, mutta varsinaisesti luukulle päästyämme (vuoronumerosysteemillä) saatiin onneksi parempia neuvoja ja ohjeitat. Sellainen mukava japanilainen pappa melkein kädestä pitäen kertoi mitä pitää (tai kannattaa) täyttää mihinkin kohtaan, mitä voidaan jättää täyttämättä, mistä kerroksesta terveysvakuutuksen saa + antoi vielä läjän esitteitä ja asukasopaskirjasia mukaan (erään mielestä nuo tosin olivat lähinnä turhaa painoa laukussa).

Kansalliseen terveysvakuutukseen liittyminenkin oli hyvin simppeliä, vaikka meinattiinkin aluksi eksyä siinä virastosekamelskassa. :'D Täyttelin taas läjän lomakkeita, sain ohjeet vakuutuksen maksamiseen tja vajaan vartin päästä oltiinkin jo ulkona rakennuksesta. Tuon vakuutuksen voi maksaa kuukausittain esimerkiksi konbinissa tai virastossa käväisemällä, mutta minulla on nyt pankkitilikin, joten maksu tulee tulevaisuudessa lähtemään suoraan tililtä (kunhan ensin saan ensimmäisen laskun, että saan tuon maksujärjestelyn rekisteröityä).

Opiskelijakortin hakemisen ja MEXT-pankkitilikaavakkeen Wasedalle viemisen myötä kaikki pakolliset lapunpalautukset ja virastojutut hoidettua, ja pääsin keskittymään kurssivalintoihin - joista saaatte kuulla kenties seuraavassa merkinnässä tai viimeistään sitten, kun tiedän lopullisen lukujärjestykseni.

Loppuun vielä pari kuvaa Shibuyan reissusta - päätettiin sateisuuden takia mennä Yokohaman sijaan Shibuyaan sushille. :D



Hauska käydä välillä syömässä muidenkin kun vain tuon erään kanssa kahdestaan, kun tulee nähtyä ja tilattua itsekin kaikenlaista tavallisuudesta poikkeavaakin - kuten avokadotempuraa kalmarin sijaan. :D


Loistokuva, mutta havainnollistaa ehkä hieman päivän säätä? Kuvan ottohetkellä ei enää satanut, mutta oli hyvin kosteaa, varsinkin tuolla puiston sisällä. Käveltiin tosiaan Shibuyasta Harajukuun ja käytiin Meiji Jingulla turisteilemassa.


Tässä kyseisen pyhäkön rahanheittelypaikan (...en mä tiedä miksi niitä kutsutaan) edustan ihmisvilinä silloin kun tultiin paikalle.


...ja tässä samainen paikka parin minuutin päästä. Ja ei, ihmisten vähyys ei johdu kuvakulmasta...


...vaan se johtuu siitä, että kaikille tuli kiire katselemaan random japanilaisen parin hääkulkuetta. Näytti jotenkin huvittavalta, kun kymmenet hääparille varmasti täysin tuntemattomat turistit muodostivat hääparin viereen oikein kunnon pitkän katsomon... Varmaan kiva pitää tuollaisessa paikassa häitä. :__D


Meiji Jinguilun ja muun Harajukuilun jälkeen palattiin Harajukuun, ja mentiin syömään.


Päädyttiin pitkän pohdinnan jälkeen izakayaan, joka ainakin allekirjoittaneelle oli mieluisa valinta, koska noissa ei kovin usein tule käytyä (en tosin tiedä miten asian laita tässä vaihtovuoden aikana tulee olemaan :D).


Kuvia ei nyt kauheasti ole, mutta syötiin kaikenlaista aina edamameista ja hevosenlihasta majoneesiin dipattavaan kalmariin ja kalaneviin. Ja karaagea ja ranskalaisiakin taidettiin tilata. Ja yakitoria. Ja jotain. Kun ottaa huomioon, etten enää edes muista mitä kaikkea tilattiin, niin on aika halpaa, kun laskun loppusummaksi tuli vain joku 5000 jeniä (neljältä hengeltä yhteensä).


Loppuun vielä erään päivän jälkiruoka, satsumaimo mont blanc -leivos. ♥

No comments: