Friday, November 11, 2016

Asioita joita kaipaan Suomesta

Ehh. Moi. Pitkästä aikaa sellainen hetki, ettei ole mitään läksyjä tehtävänä seuraavaksi päiväksi (tai hirveää läjää läksyjä seuraavaksi viikoksi), joten kaipa sitä voisi yrittää jotain kirjoitella tännekin. Olen vihdoinkin lähes täysin parantunut ja koulukin sujuu lukuunottamatta järkyttävää läksymäärää. Tämänpäiväinen esitelmä Suomen sosiaaliturvastakin sujui ihmeellisen hyvin, vaikka jännitin sitä niin paljon, että hyvä kun sain aamupalan syötyä. :'D

Muttajoo, mulla on edelleen työn alla postaus Suomen ja Japanin yliopisto-opiskelun/elämän eroista, mutta koska varsinkin flunssaa sairastaessa aloin kaipaamaan useampaakin asiaa Suomesta, kirjoitan nyt huvikseni pientä listaa sellaisista jutuista, joita kaipaan Suomesta. Niin ja ihan siltä varalta, ettei tästä postauksesta tule väärää kuvaa mun viihtymisestä täällä, niin lista toiseen suuntaan olisi varmasti huomattavasti pidempi, joten aika mukavaa täällä siis on. :__D

Ilme kertoo varmaan ihan hyvin, että kyllä täällä vihtyy. :')

1. Kunnon kurkkupastillit ja yskänlääkkeet
Kuten vahvat strepsilsit, mynthonit, bafucin ja järkyttävän pahan makuiset juotavat yskänlääkkeet. En ole tietenkään kovin tarkkaan ehtinyt apteekkien valikoimia vielä käydä läpi, mutta lääkärissä käydessä saa yskäänkin vain veden kanssa juotavia pillereitä, ja apteekissa taas suositeltiin vain jotain hyvin hyödytöntä veteen sekoitettavaa jauhetta. Peruskurkkupastilleja on myös vaikeaa löytää, varsinkin sellaisia, joita voi popsia huoletta vaikka jatkuvasti, kun kaikki tuntuvat olevan täynnä keinotekoisia makeutusaineita. Suomessa sentään löytyy yleensä myös pelkästään sokerilla makeutettuja vaihtoehtoja, mutta täällä tuntuu siltä, että kaikessa on sekä sokeria että aspartaamia tai asesulfaamia tai jotain muuta mukavaa. 

2. Halpa hunaja
Ja halvalla tarkoitan siis, ettei 500 gramman purkki maksaa kahtakymppiä - en sitä superhalpaa X-tran hunajaa, jota ei ainakaan maun puolesta ole tarkoitettu syötäväksi. 

Tosin mihin sitä hunajaa tarvitsee kun on hyvää lihaa. :))) ...ovat hyvin verrattavissa keskenään toki. 

Ehkä tää on paremmin verrattavissa siihen hunajaan... ♥ Kyseinen fireboy on muuten nyt flunssassa. ;_;

3. SUKLAA
Saa lähettää. :) Olen vihdoinkin onnistunut treenaamaan Kengokin suklaamakuaistin niin hyväksi, että sekin on tajunnut etteivät varsinkaan halvemmat japanilaiset suklaat tarjoa kovin suuria makunautintoja. Lindtia ja muita vähän kuuluisampia länsimaalaisia suklaita myydään kyllä täälläkin, mutta varsinkin Lindt on ihan järkyttävän kallista (siis vielä kalliimpaa kuin Suomessa). Ja mulle tosiaan kelpaisi ihan perus Fazer tai Marabou tai joku muu, jota Suomesta löytyy mistä tahansa kaupasta halvalla. :D

Japanistakin löytyy kyllä hyviä herkkuja ja suklaatakin tulee syötyä, mutta varsinkin näiden maitosuklaa ei jotenkin oikein riitä suklaanhimoon. ...niin ja kuvan pomegranate-suklaa ei liity pahemmin Japaniin eikä ole spesiaalihyvääkään. :__D

Jäätelödaifukut. ♥

Hyviä kakkujakin täällä riittää. *Q*

4. Musta tee
Täällä ihan liian kallista + lajikevalikoima on suppeampi. Erikoiskaupoista toki löytyy enemmän makuja, mutta kalliimpaa joka tapauksessa kuin Suomessa. Mustalla teellä on kuulemma jonkinlaisia antibakteerisia vaikutuksiakin, joten haluaisin mieluusti jatkaa päivittäistä mustan teen litkintää täälläkin (teen kaikkeni etten saa enää flunssaa). Onneksi toin mustaa teetä ihan järkyttävän läjän tuliaisiksi niin riittää varmaan pitkälle ensi vuoteen. :___D

Seuraavaan pointtiin liittyen...

5. Suomalainen suhtautuminen flunssaan
Tällä tarkoitan siis sitä, ettei heti pienen kuumeen noustessa olla patistamassa lääkäriin ja popsimaan pillereitä. Ymmärrän kyllä, että käsketään peiton alle ja pukeutumaan lämpimästi, mutta "lääkäriin hakemaan lääkkeitä"-meininki ei ihan istu omaan ajatusmaailmaani. Ja ei ehkä pitäisi sanoa näin, mutta olen oikeasti vähän sitä mieltä, että olisin luultavasti parantunut nopeammin ilman niitä pillerivuoria, jotka lääkärin määräyksestä popsin. Kuuma mustaherukkamehu tai hunajatee olisivat olleet huomattavasti ihmisystävällisempiä vaihtoehtoja. Japanin maskikäytännössä sen sijaan ei ole valittamista, varsinkin kylmillä säillä kipeänä ollessa maski lämmittää ulkona nenää mukavasti + voi hyvällä omallatunnolla mennä kouluun, kun ei tarvitse niin paljon pelätä tartuttavansa muita. 

6. Joulukalenterit
...ja joulun lähestyessä varmaan Suomen joulu muutenkin, koska täällä joulu on vain kaupallinen valomeripläjäys ja syy syödä joulukakkua (tai/ja mennä ravintola-jonotus-treffeille). Pakko tosin myöntää, että tänään oli ihan kiva astua sisään Starbucksiin ja huomata että taustalla soi joululaulut ja kahvila on täynnä joulukoristeita, vaikka marraskuu ei ole edes puolessa välissä vielä. :___D Tästä inspiroituneena käytettiinkin sitten (ruotsalaisen kurssikaverini kanssa) varmaan puolet kahvilointiajasta keskustelemalla Suomen ja Ruotsin jouluruokien ja -laulujen eroista. :'''D

7. Halvat pähkinät ja siemenet
Koska wryyy, auringonkukansiemenetkin on täällä ihan hirveän kalliita Suomen verrattuna. D:
Granolaakaan ei pysty tekemään millään ilveellä, kun ei kehtaa ostaa pähkinöitä eikä siemeniä + tämän talon uuni on vielä kaiken lisäksi niin pieni, että kerralla pystyisi tekemään vain ihan minimaalisen annoksen.

8. Salmiakki ja ruisleipä
Salmiakkia mulla onneksi on vielä yksi pussi jäljellä. ♥ Ja ruisleipää en ole vielä tällä matkalla ehtinyt kaivata, mutta tässä on vielä melkein vuosi aikaa, joten eiköhän tässä vielä ehdi tulla jonkinlainen ruishimo. :')

Ruisleivälle onneksi riittää korvaajia ihan jonoksi asti. ♥

9. Hyvänmakuinen vesijohtovesi

+ 10. Se ettei ole aina se erikoinen vaaleahiuksinen superpitkä heppu, jota tuijotetaan joka paikassa. Tai no, tuijottelun vielä kestän ja useimmiten en nykyään enää edes huomaa sitä, mutta randomien heppujen lähestymisyrityksistä luopuisin mielelläni. Esimerkiksi pari päivää sitten sain Oomorissa kotimatkalla kimppuuni äärimmäisen sitkeän hepun, joka tuli englanniksi pyytämään mua kanssaan illastamaan jonnekin, eikä oikein ymmärtänyt sanaa ei. Kenties ihan mukava tyyppi oikeasti, mutta yksin pimeässä kävellessä tuollaisen lähestymisyritys vähän ahdistaa. Onneksi Kengo + otousan + talonmies lupasi kaikki juosta heti hätiin, jos tällaisia hihhuleita tulee eteen toiste. :___D

 Tällaisen sekopään tuijottamisesta ei kyllä oikein voi tuijottajaa syyttää...

Mielipiteeni joukosta erottumisen suhteen on viimeaikoina muutenkin vähän heitellyt suuntaan jos toiseen. Erityisesti aasialaisten vaihtareiden kanssa jutellessa olen tajunnut, että mun saama kohtelu (= mm. avoin tuijotus, mutisevat papat, salakuvaus, monenlaiset ennakkoluulot ja -oletukset) on vielä hyvin positiivista ja kaukana rasismista - jota ikävän monet japanilaiset tuntuvat harrastavan harmillisen suurissa määrin varsinkin muista Aasian maista tulleita kohtaan.

No comments: