Kamakura

Heipä hei taas! :) Tällä kertaa luvassa on kunnon turistityylinen merkintä viimekuun loppupuolella tehdystä Kamakura-visiitistä.

Lähdettiin tällä kertaa normaalista poiketen Nishi-Ooin asemalta, josta pääsee kätevästi suoraan Yokohamaan (jossa meidän matkakumppani odotteli). Yokohamassa sitten tavattiin tämä Kengon kaveri ja jatkettiin matkaa Kamakuraan. Ja pakko myöntää, että tuon pipopäisen hepun ansiosta ei kyllä tullut junamatkallakaan tylsää. :D En oikeasti ole koskaan ennen tavannut niin hauskaa & ulkopuolisten mielipiteistä täysin välittämätöntä tyyppiä... Oon nyt tavannut Kengon kavereista kolme (+ vielä yhdestä nähnyt niin paljon videoita että voi melkein laskea tavatuksi), ja... No, joko Kengon kaverit on epätavallisen persoonallisia tapauksia tai sitten kyse on japanilaisuudesta, mutta kaikki on jotenkin--- persoonallisia. Hyvällä tavalla. :D

Anyways, Kamakuraan saavuttuamme mentiin ensin tallustelemaan tällaiselle pitkälle kauppakadulle. Käytiin tuolla kerran Shikonkin kanssa kun etsittiin ruokapaikkaa, mutta alkupäässä kaikki tuntui olevan kiinni, joten ei menty pidemmälle vaan syötiin muistaakseni McDonaldsissa (:D). Nyt sen sijaan syötävää ja ostettavaa riitti, ja tuli heti mieleen, että tuolla olisi kiva harrastaa tabearukia (eli sitä kävellessä syömistä). Tätä tulikin tehtyä myöhemmin - osittain kiitos Kengon kaverin, joka tykkää makeastakin huomattavasti enemmän kuin Kengo.

Tämän crepe-kojunkin Kengon kaveri tiesi etukäteen, kuulemma kuuluisa. Ei maistettu niin en tiedä onko hyvää vai ei. Tässä kuvassa näkyvistä random ihmisistä tuli muuten mieleen, että tämän vuoden kesämuoti Japanissa tuntuu olevan ihan erilaista kuin viime vuonna. Suurin eroavaisuus on se, että housuja (siis naispuolisilla henkilöillä) näkyy huomattavasti enemmän kuin viimevuonna. Erityisesti vaaleat, lahkeista käärityt farkut tai muut housut tuntuu olevan muodissa, mutta myös ihan perusfarkut ja sitten sellaiset vähän hameelta näyttävät leveät gaucho-housut (en ole nimestä varma mutta noin niitä täällä kutsutaan). Niin ja noihin saatetaan yhdistää ihan vaan t-paita, ja esimerkiksi Uniqlon miesten malliston t-paidat on nyt suosittuja naisillakin.
...joo, en tiedä kiinnostaako tuo ketään, mutta oon ensimmäisestä Japanin matkastani asti tottunut siihen, että 95% vastaantulijoista on päällä hame, joten tällainen on mulle mielenkiintoista. :D Plus mietin vaatteita muutenkin paljon, vaikka muodista en yleensä kovin perillä olekaan.

Kadun loppuun päästyämme päätettiin lähteä Daibutsulle (se iso buddhapatsas jonka näkemisestä joutuu pulittamaan itsensä kipeäksi (200 jeniä)) - ja tajuttiin samalla, että se on täysin vastakkaisessa suunnassa. :D Niinpä käveltiin samaa katua takaisin Kamakuran asemalle.

Katseltiin dangoja jo ensimmäistä kertaa tuota katua kulkiessamme, ja kun satuttiin ohittamaan samainen dangokoju uudestaan, niin pakkohan niitä oli syödä. Itse otin mitarashi dangon tyyppisiä, joskin vielä hieman makeampaa versiota ja pojat taas söi tuollaiset kuvassa vasemmalla huonosti näkyvät merilevällä päällystetyt dangotikut.

Matkalla Daibutsulle käytiin jossain vaiheessa myös eräässä kissateemaisessa leipomomyymälässä pienellä sivukujalla - tästäkin kiitos Kengon kaverille, joka oli lukenut siitä jostain ja halusi käväistä. Se ostikin pari leipää, toisesta en muista maistoinko sitä vai en, mutta nakkijuustoleipä oli ainakin hyvää. :')

Useamman kilometrin kävelyn jälkeen saavuttiin vihdoin Daibutsulle. Tai no, vihdoin ja vihdoin, ei se matka kauhean pitkältä tuntunut kun viihdykettä riitti kiitos erään pipopään. :D

Siinä se buddha nyt on. Ylihintainen sellainen. Ja olisi ollut vieläkin ylihintaisempi, jos Kengo ei olisi huomannut että se sai liian vähän vaihtorahaa. :D Niin ja kuten ehkä kuvasta bongaatte, eräs syöksyi tavalliseen tyyliinsä edeltä...

...mutta istui onneksi odottamaan. :))) Sain siitä aivan loistavan kuvan, jossa buddha on juuri täydellisessä kulmassa sen takana, mutta yritän olla loukkaamatta ihmisten yksityisyyttä turhan paljoa, joten valitettavasti kyseinen kuva jää nyt pois blogista.

Niin ja kävin ensimmäistä kertaa buddhan sisällä!!!!

...hmm, joo, mitäs tästä nyt sanoisi. Sanotaanpa vaikka niin, että on olemassa asioita, jotka eivät ole edes kahdenkymmenen jenin arvoisia (= n.15 senttiä), ja tämä saattoi olla yksi niistä. Vaikka onhan se toki tavallaan huvittava kokemus jonottaa sisään pieneen, pimeään, ahtaaseen ja kuumaan paikkaan, ottaa pari tärähtänyttä kuvaa ja sen jälkeen odottaa, että tungokselta pääsisi ulos. Jos ei satu omaamaan ahtaanpaikankammoa siis.

Kaunista, eikös? ♥

Kierreltiin vielä vähän aikaa buddhan lähistöllä, ja kun orava oli kuvattu ja Kengon ja sen kaveri kyllästyneet leikkimään piilosta, lähdettiin muualle.

Maitotee, jonka Kengon kaveri osti mulle juoma-automaatista. Kiitos. :) Se oli otettu, kun huomasi että otin tästä kuvan, niin piti nyt sitten postata blogiinkin. Otin muuten kyseisen kuvan erään soittorasia-kaupan viereisellä penkillä istuessa. Vinguteltiin kyllä Kengonkin kanssa niitä rasioita jonkin aikaa, mutta Kengon kaverilla kesti niin kauan aikaa valita tuliaisia sen tyttöystävälle, että mentiin ulos odottelemaan.

Anyways, saatuamme daibutsusta tarpeeksemme alettiin etsiä ruokapaikkaa. Kengo halusi syödä namashirasua (suomeksi... öhh, raakoja pikkukaloja?), ja meinattiinkin mennä yhteen paikkaan syömään sitä, mutta oltaisiin jouduttu jonottamaan peräti 10 minuuttia (...), joten jätettiin syöminen myöhemmäksi ja lähdettiin rannalle.

Rantaa silmän kantamattomiin. Tai sitten ei. Sain muuten jälkeen päin kuulla, että pojat luuli tuota rantaa Enoshimaksi ja mentiin sinne osin siksi, että ne ajatteli että haluan käydä Enoshimassa. ...en tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa kun tuon Kengolta kuulin. :____D Jouduin kartan avulla todistamaan, että ei käyty Enoshimassa ja se on saari + jos oltaisiin kävelty sinne asti, niin kilometrejä olisi kertynyt päivän aikana huomattavasti enemmän kuin se parikymmentä kilsaa, mikä nyt kertyi.
 

Käytiin muuten hyppimässä tuolla vedessäkin ja mun vaatetus (valkoiset farkut) osoittautui äärimmäisen huonoksi valinnaksi.

Seuraavaksi mentiin syömään! Käveltiin tosin ensin Kamakuran asemalle asti ja Kengo ja sen kaveri söi jotain makkaraa. Ai niin ja Kengon kaveri osti kallista suklaata yhdestä suklaakaupasta (en muista nimeä nyt, mutta sellaista hienoa ja kallista suklaata kumminkin) ja syötiin nekin kävellessä. :D Popsittiin muuten Kengon kanssa vähän väliä myös sellaisia erilaisilla jutuilla maustettuja/päällystettyjä papuja, joita pääsi maistelemaan ilmaiseksi monessa kaupassa. Mustikkajogurtti oli ehkä kaikista parasta niistä mitä söin, melkein teki mieli ostaa. :') Jotain pikkelssejä käytiin popsimassa myös jossain kaupassa.

...joo, maistiaisethan on toki tarkoitettu siihen, että niiden maistelun jälkeen myös ostettaisiin jotain, mutta me harrastetaan yleensä vain maistelua. Supermarketissa ja tavaratalojen pohjakerroksissakin maistellaan aina kaikkea ostamatta mitään ja Kengon äiti aina paheksuu tätä jälkeenpäin. :___D Kerran tosin ostettiin yhtä sitruunavesijuttua, koska se oli niin hyvää + halpaa + oli kuuma päivä. Maksamisen jälkeen satuttiin menemään ohi siitä maistiaisten jakajasta, ja kun Kengo vielä kiitti sitä ohimennen, niin se antoi meille sellaisen anpanman-lasin, jonka saa kaupanpäällisenä, jos ostaa neljä pulloa. Ja ostettiin tosiaan vain yksi... :'D

Muttajoo, takaisin Kamakuraan ja meidän äärimmäisen myöhäiseen lounaaseen (olisko kello ollut jotain kolmen ja neljän välillä). Syötiin Kengon kanssa molemmat tällaiset annokset, Kengon kaverilla oli jotain aavistuksen samantyyppistä, mutta se sisälsi myös udonia ja friteerattua tofua.

Vielä ruokahalua herättävä lähikuva. *Q* Riisin päältä löytyy mm. ikuraa ja shirasua, oikealla näkyvällä lautasella taas on tempuraa. Namashirasu oli valitettavasti loppuunmyyty kaikkialta lounasaikana, joten Kengokin joutui tyytymään pikkukaloihin kypsennettynä.

Syötiin myös pehmistä. Macchaa ja violettia perunaa (...tai jotain sellaista). Hyvää oli. ♥

Saatuamme tarpeeksi syömisestä oltiin esimerkillisiä turisteja ja käytiin vielä yhdellä nähtävyydellä.

Pojat päätti kilpajuosta portaat ylös, allekirjoittanut taas keskittyi asiallisesti kuvien ottamiseen. Ylös päästyämme todettiin omikuji (se ennustusjuttu) liian kalliiksi (200 jeniä) + oltiin jo aiemmin heitelty kolikoita, joten keskityttiin lukemaan ihmisten toivekirjoituksia. Mulla ei nyt ole niistä kuvaa, mutta ne on sellaisia pieniä puulaattoja, joille saa maksusta kirjoittaa toiveen ja laittaa sitten roikkumaan muiden joukkoon. Japanissa käyneet tietänevät mitä tarkoitan.

Mentiin alas eri portaita kuin tullessa. Tässä vaiheessa Kengon kaveri kuitenkin totesi, että olisihan se tylsää mennä portaat alas tavallisella tavalla, kun kerran tavallisesti tultiin portaat ylöskin (kilpajuoksu on siis ilmeisesti normaali tapa). Siispä hypittiin portaat alas kivi-sakset-paperia pelaamalla! Voittaja(/t) sai aina mennä alaspäin jonkun japanilaisen lorun (niitä taisi olla 3 erilaista, en vieläkään tiedä miksi se aina vaihteli välillä) tavumäärän verran askelia. Oltiin aika tasaisia, mutta loppujen lopuksi Kengon kaveri kiisi viimeiseltä sijalta voittoon.

...joo, älkää kysykö, toi päivä oli mullekin jotenkin absurdi. Mutta hauskaa oli ja se on pääasia. :___D

Kierreltiin vielä jonkin aikaa Kamakurassa, mutta lopulta kyllästyttiin ja mentiin matkamuistomyymälän kautta asemalle. Alunperin suunnitelmissa oli ostaa ilotulituksia (käytännössä todennäköisesti lähinnä tähtisädetikkuja) ja mennä pimeän tultua rannalle leikkimään niillä, mutta pimeän tuloon oli liian pitkä aika + liian vähän tekemistä ja jalkojen jaksamista jäljellä, joten lähdettiin Yokohamaan. Yokohamassa kierreltiin asemalla ja asemaan yhteydessä olevissa kauppakeskuksissa etsimässä kahvilaa, jossa oltaisiin voitu syödä jotain kakkuja tai muuta hyvää päivälliseksi (arvatkaa vaan kenen idea - ei kengon, eikä muuten allekirjoittaneenkaan, vaikka olikin mulle varsin mieleinen ajatus). Lopulta kuitenkin luovutettiin, kun kaikki kahvilat oli täynnä + ainoa, jossa oli tilaa, oli ihan järkyttävän kallis. Erkaannuttiin Kengon kaverista asemaporteilla ja palattiin Oomoriin.

...jossa mentiin vielä syömään halpaa liukuhinasushia. ♥ Vaikuttaa ehkä siltä, että oltaisiin syöty päivän aikana enemmän kuin tarpeeksi, mutta tuossa vaiheessa oli oikeasti jo aika nälkä. :D

Ikura. ♥ Tulen kaipaamaan ikuraa ja nattoa varmaan eniten japanilaisesta ruoasta kun parin viikon päästä palaan Suomeen (osin siksi, että montaa muuta japanilaista ruokaa pystyy tekemään/syömään Suomessakin).

Kengo söi vain ja ainoastaan näitä 100 jenin kalmari-lautasellisia. 100 jenillä neljä ika-nigirisushia on jo aika halpaa.

Allekirjoittanut söi myös hieman kalliimpia lautasellisia, kuten unagia. Unagiakin tulen varmasti kaipaamaan, se on niiin hyvää. ♥ Pystyisiköhän sitä jotenkin syömään Suomessakin... Onkohan ankerias kallista? :D

Kengo houkutteli mut maistamaan tällaisia magurotataki-natto-rullia ja oli oudon hyvää. :D

Lopuksi tilattiin vielä chawanmushia. *Q*

(vielä pieni lisäys/päivitys, itse merkinnän lähetin aamulla mutta nyt on ilta: olin aikomuksissa kirjoittaa merkinnän loppuun vielä jotain, mutta kone sanoi itsensä irti, joten koin parhaaksi tallentaa kaiken jo kirjoitetun asap ja sulkea rätisevä-näyttöisen tabletti/kone-viritelmän. Ostin tämän vasta vähän ennen Japanin matkaa, ja jo nyt käy tällaista... Muutenkin tää on vähän rasittava, kun muistin pienuuden takia kuvanmuokkausohjelmaan pystyy avaamaan vain pienen määrän kuvia kerrallaan. Mutta no, kaipa tää matkakoneena menee - eipä tässä oikein vaihtoehtojakaan ole. :D)