Sain otettua kuvan meidän bussista ennen kuin se häipyi horisonttiin!...tosin kuten näkyy, japsibussit ei liiemmin Suomen busseista poikkea. Niin ja sain muuten tällä kertaa otettua kuvan bussin sisältäkin:
...se ainut tärähtämätön kuva vain sattui olemaan myös se muuten epäonnistunein. :D Mutta no, eipä nää bussit sisältäkään juuri Suomen busseista poikkea, joten samapa tuo.
Puistoa. Portaiden päässä on tuollainen hieno alastonpatsas, josta otin paremman kuvan puistovisiitin loppuvaiheessa, mutta Kengo näkyy siinä kuvassa myös ja se ei sen mielestä ole blogikelpoinen, joten jää ikävä kyllä nyt postaamatta. Nyyh.
Tuossa vasemmanpuoleisessa kiviläjässä kuulemma virtasi joskus vettäkin. Ei näköjään enää. :D
Leikittiin vähän kuntolaitteilla. :D Kengo pääsi tuon melkein ylös asti - mun suoritus taas oli sitä luokkaa, että järkevämpi jättäisi mainitsematta, mutta mun on nyt ihan pakko ylpeillä sillä, että onnistuin roikkumaan ensimmäisessä kapulassa ihailtavan kauan. Seuraavaan kapulaan siirtyminen vain sattui olemaan ylitsepääsemättömän vaikeaa. :___D Tuolla oli myös muita kuntohärveleitä, ja esimerkiksi sellainen juttu, jossa voi kokeilla miten korkealle pystyy hyppäämään. Ajattelin ensin, että mun huono tulos johtui ballerinoista, mutta Kengon kenkiin vaihtaminen (meillä on about sama kengänkoko) ei valitettavasti muuttanut tulosta mihinkään. :D
Päivän juoma-automaattijuoma. ♥ Ja kun nyt mun kellokin kerran näkyy kuvassa, niin voisin myös mainita, että sen tapit päätti taas lähteä paikoiltaan. Samalla selvisi tosin, ettei kaikkia tappeja oltukaan vaihdettu, vaikka ajattelin että edellinen kelloseppä olisi vaihtanut ne kaikki kun ne alkuperäiset oli niin huonoja... Tänään olisi tarkoitus vihdoin viedä tuo korjattavaksi, katsotaan muistetaanko vai unohtuuko se taas ties kuinka monennetta päivää peräkkäin.
Muttajoo, takaisin puistoilemaan.
Käytiin katsomassa baseballia. :D Toi oli tosin joku harjoitusottelu, ja Kengon mielestä niiden baseball oli harvinaisen omituista eikä siis kovin hyvä esimerkki Japanin baseballista... Se oli muuten aikomuksissa viedä mut katsomaan jotain sen vanhan lukion baseball-ottelua, mutta valitettavasti ne pidetään jossain sellaisella stadionilla, joka on niin kaukana ettei mennäkään katsomaan. Aa niin ja näytin Kengolle youtubesta jotain suomalaista pesäpalloa, kun ajattelin että sitä kiinnostaisi. Se katsoi sitä varmaan tunnin (!!) silmät pyöreinä ihmetellen (ja naureskellen), että mikä ihmeen laji se oikein on + taivasteli myöhemmin asiaa myös isälleen, joka on Kengon tavoin harrastanut baseballia. :D
Tuolla ruohikossa piileksi satoja lintuja ja aina vähän väliä ne pyrähti lentoon ja piiloutui uudestaan muualle. Yritettiin ottaa niistä kuvia, mutta ne oli liian nopeita. :D
Baseball-stadion ja kengät, joiden avulla sain läjän rakkoja ja näiden koko perhettä järkyttäneen jättimäisen vesikellon. :___D Sen puhkaisuoperaatio oli muuten aika, hmm, ikimuistoinen. Ensin Kengo talutti mut olohuoneeseen penkille istumaan ja levitti sanomalehden kyseisen jalan alle samalla kun Kengon iskä meni kuumentamaan neulaa ja hakemaan desinfiointiainetta. Tänä aikana myös Kengon sisko ja äiti ilmestyivät paikalle ihmettelemään tuota pelottavan kokoista vesikelloa, ja siinä ne kaikki katsoivat sen puhkaisu- & laastarointi-operaatiota. En oikein tiennyt olisiko pitänyt nolostella vai nauraa. :___D Oli tää ehkä huvittavampi tilanne kumminkin kuin se kerta, kun vahingossa viilsin sormeen, vaikka silloinkin melkein nauratti kun kaikki kerääntyi huolestuneina ympärille, vaikka onnistun ruokaa laittaessa viiltämään sormeen harva se päivä...
Kisuvanhus, joka keskittyi itsensä pesemiseen siinä määrin, että sitä pääsi kuvaamaan hyvinkin läheltä. Japanissa on ihanan paljon kissoja, varsinkin puistoissa. ♥ Kengon kodin lähettyvillä kissoja näkyy paljon tosin ihan kaduillakin, kuten ne kaksi kisua eräänä iltana keskellä asfalttitietä blogiin sopimattomissa puuhissa... :____D
Bussipysäkille saavuttuamme bussiin tuloon oli vielä viitisen minuuttia, joten juostiin vielä käymään läheisellä sillalla katsomassa maisemia.
Kaunista. ♥
Ja mitäpä olisi merkintä ilman ruokaa? Tuona päivänä päivällisenä oli maguroa riisipedillä eli tekkadonia (...?).
Jälkiruokaa. Melkein joka päivä jälkiruokana on jotain hedelmää (+ paljon muuta, usein mm. vanukasta tai jogurttia, tai jotain snackseja :D).
...ja lisää jälkiruokaa. Konnyakua, makuina tällä kertaa persikka ja viinirypäleet. Ennen noissa on kuulemma lukenut, että lasten ja vanhusten pitää olla varovaisia niitä syödessään, nyt niissä lukee että älkää syökö... Uudenvuodenmochien tapaan noidenkin syömiseen on mahdollista onnistua heittämään henkensä, eli ei ehkä kannata kokeilla niellä tuollaista kokonaan pureskelematta.
Niin ja vielä ruoasta puheen ollen:
Tein jokin aika sitten Kengon perheelle lasagnea ja perunamuussia (...Kengon ehdottama yhdistelmä). Lasagne kuivui kasaan ja perunamuussi oli mautonta, mutta kehuivat silti. :___D En tajua miksi kaikki ruoat mitä teen tuntuu epäonnistuvan täällä, kun Suomessa en voisi edes kuvitella, että esimerkiksi perunamuussi epäonnistuisi... Lasagne nyt saattaa välillä vähän kuivahtaa, mutta ei noin pahasti sentään. Mutta no, onneksi vähän aikaa sitten tekemäni pannacotta sentään onnistui. Toivottavasti samoin tapahtuu myös täytekakulle, jonka teen parin päivän päästä... ^^'
Nyt lähdetään viemään kelloa korjaukseen + ostamaan hiustenkuivaajaa. o/ Huomiseksi, viikonlopuksi ja maanantaiksi on muuten luvattu sadetta, katsotaan saadaanko aikaiseksi tehdä mitään blogikelpoista. Esimerkiksi Kamakura-reissu on tosin vielä postaamatta, joten samapa se blogin kannalta on vaikka lusmuttaisiin kotona koko viikonloppu. :D
No comments:
Post a Comment